*

Kvalifysiikka Kasinolla lyön aina vetoa sen puolesta että kasino voittaa.

Kaikki blogit puheenaiheesta Yksityistäminen

Raha on kansan vihollinen

Raha on tänä päivänä välttämättömyys. Ei ehkä silloin jos keskittyy vain hengissä pysymiseen mutta mikäli tahtoo pysyä osana yhteiskuntaa ja alistua normeihin kuten vaatteiden käyttöön, terveydenhuoltoon ja monipuoliseen ravitsemukseen, on raha melkeinpä ensimmäinen edellytys. Mikäpäs siinä, raha on käytännöllistä, sen arvo on periaatteessa universaali ja teoriassa helposti mitattavissa. Raha on myöskin kaikkien saatavilla. Ei tarvitse nylkeä oravia tai haihduttaa kuutiotolkulla merivettä saadakseen tarvitsemansa. Ei...

Voiko koko valtion yksityistää?

Keskusta vetoisella hallituksella on ollut kova kiire yksityistää kansallisomaisuus. Viimeisimpänä sankaritekona mainittakoon toimet rautatieliikenteen yksityistämiseksi. Kuten myöhemmin Ministeri Berner itse totesi, on myynnistä keskusteltu ulkomaalaisten toimijoiden kanssa ja jos vanhat merkit pitävät paikkansa on rautatieliikenne siirretty ulkomaille veronsa maksavien yritysten omistukseen.

 

Valtion rautatiet

Junailu halutaan yksityistää.  Voisiko jotenkin yksityistää myös  veroineni maksama  ratojen hoito, jotta todella edullisesti matkailisimme?

Vihreät yliarvioivat kannatuksensa - Hallituksen tukeminen voi tulla kalliiksi

Hiljaisuus on ohitse.

Ministeri Anne Berner (kesk.) tunnusti viimein, mitä hän on touhunnut menneen kevään ja kuluvan kesän aikana. Hallitus on päättänyt myydä osan valtion raideliikenteestä.

Kaupalle kasvonsa antaneen liikenne- ja viestintäministeri Bernerin mukaan raideliikenteen rahoituksesta tulee entistä läpinäkyvämpää, jos junaliikenne kilpailutetaan.

Kolmas vaihtoehto

Euroopan Unionissa pitävät valtaa puolueet, joiden tavoitteena on tehdä EU:sta liittovaltio. Tällöin EU-mailla olisi yhteinen verotus ja budjetointi.

On tärkeää tiedostaa, että nykymallin mukainen EU ei tule jatkumaan. Valtaa pitävät esittävät ainoana vaihtoehtona liittovaltiokehityksen syventämistä. Koska valtaosa eurooppalaisista ei hyväksy liittovaltiota, ovat valtaapitävät päättäneet viedä tavoitteensa maaliin keinoja kaihtamatta.

Yksityistämisen valheet

Sipilän hallitus ja edeltäjänsä ovat ajaneet julkisten palveluiden ja valtion omaisuuden sekä omistamien yhtiöiden myyntiä. Meille väitetään, että tämä on trendi maailmalla, joka tuottaa tuotteita ja palveluita tehokkaammin. Puhutaan myös siitä, ettei julkisen sektorin kuulu omistaa ja pyörittää yrityksiä. Omistajaohjaus on liian vaikeaa virkamiehille ja poliitikoille. Siitä ei saada koskaan kuulemma tehokasta. No tämä kaikki on valhetta.

KESTÄVÄTKÖ HALLITUKSEN SOTE-FAKTAT?

Sipilän hallitus on vaikeassa asemassa yrittäessään selvitä sosiaali- ja terveydenhuollon markkinoistamisuudistusta kohdanneesta kritiikistä kuntavaalien alla. Kritiikkiä tulee niin erilaisten asiantuntijoiden, oppositiopuolueiden ja ulkomaisten arvioitsijoiden kuin myös hallituspuolueiden omien aktiivijäsenten ja kunnissa ja kuntayhtymissä olevien edustajien taholta. Niin kutsuttuun sote -valinnanvapauslakiesitykseen tulleista yli 600 lausunnosta valtaosa on vahvasti kriittisiä. Lisäksi satoja lausuntoja ovat olleet hyväksymässä myös hallituspuolueiden aktiivijäsenet.

 

Pieni naula sote-sekoilun arkkuun

Pääministeri Juha Sipilän ajama sote-katastrofi sai jälleen pienen naulan arkkuunsa, kun Vantaan kaupunginvaltuusto tyrmäsi uudistuksen maanantaina selvin numeroin.

Käytännössä vain kokoomus jäi yksin puolustamaan hallituksen päälinjaa. Suurempien hallituspuolueiden keskustan ja perussuomalaisten ryhmät hajosivat levälleen.

Soten kauhukuva

Kinnulan kunta Keski-Suomessa neuvottelee parhaillaan sosiaali- ja terveydenhoitonsa siirtämisestä yksityiselle toimijalla. Tilanne on nyt se, että terveysalan yritys Coronaria on tehnyt ilmaiseksi esiselvityksen. Selvityksen pohjalta Kinnulan kunta antoi lisäselvitysten ja teon ja tarjousvalmistelun asiantuntijaryhmälle 20 000 euron hintaan. Tarkoituksena on siirtää Kinnulan sosiaali- ja terveydenhoito yksityisen yrityksen hoidettavaksi.

SOTE autioittaa maaseudun

Kaupungistuminen ei ole mikään uusi ilmiö. Kaupungistumista on tapahtunut jo noin viiden tuhannen vuoden ajan, mutta teollistumisen myötä alkanut kaupungistuminen alkoi Suomessa kunnolla vasta 1800 luvun lopulla ja vuoteen 1970 mennessä yli puolet Suomalaisista asui kaupungeissa. Syyt kaupunkeihin muuttoon ovat aina olleet samanlaisia – suuremmat mahdollisuudet löytää töitä, laadukkaampaa koulutusta ja parempaa elintasoa. Kaupungistumisen suhteen Suomea voidaan verrata muihin pohjoismaihin. Suomessa taajamien ulkopuolisilla haja-asutusalueilla asuu enää noin 800 000 Suomalaista.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä