Kvalifysiikka Kasinolla lyön aina vetoa sen puolesta että kasino voittaa.

Tekoäly on jo edistynyt ihmiselle käsittämättömäksi

Tänään vastaani tuli jokseenkin eriskummallinen mielipidekirjoitus. Aalto-yliopiston professori Jussi Rintanen kirjoittaa Hesarissa otsikolla Tekoäly ei ole uhka ihmiskunnalle, jossa hän sanoo muun muassa:

"Tekoäly on täydellinen idiootti."

Kirjoituksessa ei puhuta lainkaan neuroverkoista, eikä mikään kirjoituksessa vihjaa siihen, että Rintanen ymmärtäisi niiden toimintaa. Myöskin ohitetaan täysin se, että puheena oleva "täydellinen idiootti" on jo voittanut ihmisen Shakissa ja Go-pelissä, ilman että ihminen on ensin opettanut sitä pelaamaan.

Mutta ennen kuin menen varsinaisiin neuroverkkoihin, totean, että tekoälyn suurin uhka mielestäni on se, että älykkäämmät ja automatisoidut koneet vievät ihmisiltä työpaikkoja, jotka eivät ehdi korvautua uusilla. Näin ollen joudumme tottumaan jatkuvaan massatyöttömyyteen sekä jatkuvaan opiskeluun, joka tulee yhteiskunnalle kalliiksi, ellei yksityisten yritysten voittoja kyetä ohjaamaan koulutukseen ja tuotekehittelyyn.

Rintanen toteaa kirjoituksensa aluksi:

"Ihmisen oma toiminta antaa paljon enemmän syytä huoleen."

Olen pitkälti samaa mieltä, mutta myös tämä huolenaihe kytkeytyy robotisaatioon, algoritmien tehostamaan työhön ja lopulta myös tekoälyyn. Levottomuus netissä on osin seurausta siitä, että miljoonat ovat menettäneet ammattiylpeytensä myötä perusturvallisuutensa ja itsekunnioituksensa. Heillä on aikaa vain räyhätä. Työnsä mukana he ovat myös menettäneet myös ammatti-identiteettinsä, jonka tilalle he etsivät muunlaisia identiteettejä ja heimoutuvat. Näin identiteettiin perustuva politikointi saa voimaa sekä politiikan vasemmalla, että oikealla laidalla. Se voi ilmentyä yhtä hyvin kansallisidentiteetin tai sukupuoli-identiteetin muodossa, kun ammatti-identiteettiä ei ole.

Samassa työpaikkojen tuhoutumisen kierteessä ei myöskään raha kierrä, vaan se kasautuu muutamille luonnollisten monopolien omistajille, joita on myös Google, Facebook jne. Tekoälyn avulla yhä pienempi porukka jakaa yhä enemmän valtaa.

Tekoäly mahdollistaa tuotannon sekä operaatioiden nopean globaalin skaalautumisen. Kun yksi jättimäinen korporaatio on kerran kehittänyt toimintaympäristön (kuten Microsoft Windows), se pystyy pysyttelemään kilpalijoidensa edellä, koska sen resurssit mahdollistavat parhaan tekoälyn, joka kehittää ohjelmistoa nopeimmin, löytäen ja korjaten bugeja automaattisesti, sekä reagoiden käyttäjien kokemuksiin ja toiveisiin erinäisten asiakaskyselyjen sekä big datan avulla.

Tekoäly ei itse varmaankaan suoraan riistä meiltä valtaa, mutta se voi luovuttaa sen yksiin käsiin. Algoritmit pystyvät tarkkailemaan kansalaisia ja analysoimaan merkkejä siitä, kuka on hankala persoona ja uhka vallanpitäjille. Mikään Itä-Saksan pölyinen kuuntelukoneisto ei kykene samaan vakoilu- ja kuulustelutyöhön, jota botit suorittavat automaattisesti, näkymättömästi ja ilman minkäänlaista moraalia.

Jos tekoäly on moraalisesti täydellinen idiootti, se on myös huono sanomaan ei, kun vallanpitäjät pyytävät sitä tarkkailemaan kansalaisia. Tämänsuuntaiset uhkakuvat ovat Kiinassa kohta jo arkipäivää, mutta professori ohittaa ne ilman mainintaa.

 

Miksi neuroverkot ohitetaan kirjoituksessa - onko Rintanen tietämätön niiden toimintaperiaatteista?

 

Rintanen jakaa kirjoituksessaan tekoälyn "...karkeasti ottaen kahdentyyppiseen ohjelmistoteknologiaan."

Ensimmäisenä hän puhuu algoritmeistä, mutta varhaisemmista sellaisista. Hän tuntuu olevan fakkiutunut jonnekin menneille vuosikymmenille, sillä nykyajan algoritmit eivät vain sokeasti noudata jotain logiikkaa. Ne kykenevät muokkaamaan itseään, mikä aikaa myöten johtaa eräänlaisen luonnonvalinnan ja mutaatioiden kautta täysin ennakoimattomiin lopputuloksiin. Aiemmin ohjelmoijat tiesivät, mitä operaatioita algoritmit suorittivat, mutta nykyään edes ohjelmistojen kirjoittajat eivät pysy kärryillä tekoäyn logiikasta. Niinpä sitä on kyseenalaista kutsua logiikaksi, kun se ei ole läpinäkyvää.

Mutta nyt puhumme vasta ensimmäisen tyypin tekoälyistä. Rintanen itse sanoo. "Näitä rutiiniluonteisia tehtäviä ei edes mielletä tekoälyksi." Totta, mutta miksi hän sitten edes tuhlaa aikaa niistä kirjoittamiseen?

Odotin, että toisen kategorian tekoälyllä Rintanen tarkoittaisi neuroverkkoja, mutta hän tuntuu puhuvan ainoastaan big datasta ja nykyaikaisten tietokoneiden laskentatehosta. Kumpaakaan termiä hän ei kirjoituksessaan käytä, en ymmärrä miksi, ne ovat jo varsin arkipäiväistyneitä sanoja.

Toisessa osassa Rintasen ajatus tuntuu harhailevan. Hän mainitsee lähinnä epäoleellisuuksia, kuten:

"Autoa ajava ”tekoäly” ei osaa ajaa moottoripyörällä, ei edes huonosti."

Mutta nythän piti olla puhe tekoalyn päättelykyvystä tai luovuudesta, eikä koordinaatiotaidoista, tai akrobatiasta, jota kyllä sitäkin on koneille kehitetty. Viitataanko tässä uhkakuvilla nyt jonkinlaiseen Terminator-skenaarioon?

"Tietokilpailukysymyksiin vastaava tekoäly ei osaa vastata mihinkään sellaiseen kysymykseen, johon ei löydy valmista vastausta tekstitietokannasta."

No tämä pätee kyllä myös ihmisiin, aika vaikea on arvata jotain olympiavoittajaa vuodelta X, tai pääkaupungin nimeä, jos ei aiheeseen ole perehtynyt. Erisnimet ovat arbitraarisia. Myöskään ihminen ei voi päätellä juoksijan sukunimen Nurmi perusteella, että etunimi on Paavo. Se vain täytyy tietää.

Rintasen kirjoituksensa lopussa esittämät uhkakuvat liittyvät vain terrorismiin, eli järjestäytyneitä rakenteita uhkaaviin voimiin. Se sijoittaa hänet vahvasti vallan positioon, ja eliitit varmasti tulevatkin hyötymään tekoälykehityksestä.

Neuroverkkojen aliarvioiminen tai sivuuttaminen nykyajassa voi kertoa siitä, ettei puhuja ole kunnolla perehtynyt neuroverkkojen toimintaperiaatteisiin. Suosittelen vahvasti TED-talks-videoiden katsomista aiheesta. Uraauurtavista tekoälyprojekteista löytyy hyviä videoita vähintään toistakymmentä, ja keskinkertaisia videoluentoja löytyy satoja.

Neuroverkot ovat luovia, koska ne imitoivat ihmisarvoja - tai tässä vaiheessa ehkä pikemminkin hyönteisten aivoja.  Neuvoverkkoihin perustuvat shakkiohjelmat, joiden kehitystä olen erityisesti seurannu, kuten Alpha Zero, Leela (Lz0) tai Deux-X ovat muutaman kuukauden itsenäisellä harjoittelulla oppineet haastamaan aiemmat ihmisten ohjelmoimat koneälyt. Kukaan ei osannut ennakoida, että ne olisivat niin älykkäitä, mutta niiden dominanssi on jo nykyaikaa, eikä tieteiskuvitelmaa. Strategiansa ovat tekoälyohjelmat itse luovasti kehittäneet, ilman matemaattisesti käsitettäviä funktioita. Ne ovat aiempaa luovempia, koska ne leikkivät ja ottavat riskejä, eivätkä vain noudata kerran oppimaansa kaavaa. Niiden myös sallitaan olla skitsofrenisia, eli ne ikään kuin kuvittelevat nähneensä jotakin silmäkulmassaan, tarkistavat asian ja oppivat oliko aavistuksessa mitään perää.

Nämä aavistukset tulevat heikoista yhteyksistä, epävarmoista signaaleista ja häiröistä, aivan kuten oikean skitsofreenikon aivoissa. Parhaiden neuroverkkojen luovuus syntyy erehtymisen mahdollisuudesta. Ne eivät aina seuraa voimakkainta mielenliikettään, koska se vahvistuisi toistojen kautta ja jäisi päälle, kuten myös ihmisen aivot voivat fakkiutua tiettyihin oletuksiin, jotka on vaikea muuttaa, kun ne ovat kerran luutuneet. Mehän yleensä toistamme toimintamalleja, jotka tuottavat tulosta. Mutta sitten toimintaympäristö voi muuttua ja meidän pitäisi kyetä tarkistamaan mielipiteitämme.

Neuroverkot kehittävät kykyjään kuten orgaaniset olennot: ne oppivat, tulevat taitaviksi, mutta sitten kyllästyvät uusien virikkeiden ja haasteiden puutteesta, päätyvät muutamiin juttuihin, joista tykkäävät ja jankkaavat niitä. Myös neuroverkot voivat siis kasvaa aikuisiksi ja muuttua tylsiksi, kunnes kaavamaistuvat ja kadottavat luovuutensa. Neuroverkkojen todellisuudessa hulluus ja luovuus liittyvät yhteen kiehtovalla tavalla, mutta myös nuoruus, keski-ikä ja vanhuus. Olen varma, että tämä jonkun korvissa kuulostaa täysin uskomattomalta.

Neuroverkot mallintavat aivojamme vastaavia yhteyksiä eräänlaisten numeeristen majakoiden, rihmastojen tai neurokimppujen välillä. Neuroverkot saavat syötteensä kuvina, eivät koodeina. Ne tekevät assosiaatioyhteyksiä esimerkkien pohjalta ja ennakoivat seuraavaa tapahtumaa, kuten ihmisaivot. Ne oppivat toiston kautta, kuten koira, mutta ovat myös yllättäneet kehittäjänsä lukuisia kertoja luovuudellaan. Koska niihin syöttetty informaatio on kuvaa ja koska niiden reaktiot ovat kattoja, ovat niiden lopulliset päätelmät ihmiselle käsittämättömiä.

Voimme vain havaita aktivoitumista tietyillä alueilla karttaa, josta seuraa operaatioita, aivan kuten tarkkailisimme aivoalueiden sähköistymistä magneettikuvassa. Neuroverkot eivät kuitenkaan ole fyysisiä, vaan ne luodaan virtuaalisesti perinteisen tietokoneen muistissa. Kyse on siis ykkösistä ja nollista, mutta ei matemaattisista funktioista tai koodikielestä. Neuroverkot ovat kuin muurahaiskeko, jossa tapahtuu ihmiselle käsittämätöntä vilinää. Ja lopputuloksena ne keksivät asioita, joita ihminen ei olisi edes osannut kuvitella.

Kirjoituksessa koko tämä jättimäinen kehitysaskel sivuutetaan kuin siitä ei olisi kuultukaan. Itse asiassa olen jo useammankin kerran kuullut kotimaisten asiantuntijoiden väittävän ihan tosissaan, että tekoälyissä on kysymys jostain 1980-luvun BASIC-ohjelmointikielestä, johon vain yhdistyy riittävä laskentateho.

Huokaus. Pitäisi vain jotenkin saada nämä professorit katsomaan ajatuksen kanssa TED-talks-videoita.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Kirjoituksesi alkuosassa, Juho, oli järkeäkin, mutta mitä enemmän neuroverkkoja ylistit, sitä enemmän putosit kärryiltä. Lopulta olit ulkona kuin lumiukko.

Kirjailijana luulisi sinun etsivän oman roolisi: mitä osata ja mitä ei.

TED -esityksistäkö sinä ummikkona etsit maailmankuvasi? Sitä kautta nousisit professorien edelle. Ei kannata unta nähdä.

Viime vuoden aikana neuroverkkojen huuma on totaalisesti laantunut. On huomattu, että syväoppiminen ei ole kunnollista oppivista, vaan mustan laatikon mukautumista omaan koteloonsa.
Syväoppiminen vaatii kymmenet tuhannet näytteet erikoistuakseen vaikkapa kuvan tunnistamiseen. Sen jälkeen se algortimi osaa vain sen yhden asian.

Algortimit ovat nousemassa menestykseensä vasta kun infrastruktuuri on sille otollinen, että tietoa olisi olemassa. Nythän Suomessa esimerkiksi IT-ala on niin umpiluupissa, ja sote sekaisin, että niistä ei saa tarvittavaa tietoa kehittämiseen ja algoritmeihin.

Kirjoitan itse nyt kahtakin kirjaa rinnakkain yhteiskunnallisen tekoälyn tulevaisuudesta, ja olen tehnyt alan töitä kymmenet vuodet. Kuulostaa kummmalliselta, että yksi ja toinen harrastelijakirjoittaja pilaa uskottavuutensa täällä väittämällä puuta heinää näissä blogeissa.

Eikö olisi viisaampaa meistä fiksuimpien aloittaa keskinäinen dialogi mitä voisimme tehdä maanlaajuisen IT- ja AI-tilanteen korjaamiseksi, että valtakunta voisi tulevaisuudessa hyvin?

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen

"Viime vuoden aikana neuroverkkojen huuma on totaalisesti laantunut."

Varsin erikoinen väite, kun vasta vuosi sitten Googlen itseoppiva Aplha Zero päihitti perinteisen Stockfish-ohjelman shakissa. Ja sen jälkeen paljon kevyemmällä budjetilla kasattu Leela Zero on kyennyt samaan, hämmästyttäen pelin ihmisasiantuntijat.

"Kirjailijana luulisi sinun etsivän oman roolisi: mitä osata ja mitä ei."

Varsinainen osaamiseni ei ole ohjelmoinnissa tai tekoälyssä, vaan tieteellisten perustelujen peräämisessä ja auktoriteettien haastamisessa. Heti kun joku konkreettisesti kertoo, missä kohdassa olen erehtynyt, pyrin korjaaman näkemykseni, asiassa kuin asiassa.

Enimmäkseen sinun kommenttisi sisältää kaivon myrkyttämistä ja muuta vastapuolen uskottavuuteen kohdistuvaa retoriikkaa. Esittät, että olisin väärässä, koska minulta puuttuu arvovalta puhua aiheesta. Samaan aikaan korostat sitä, kuinka itselläsi on arvovaltaa. Tällöin olet vain viitannut henkilöihin, etkä itse aiheeseen. Et nimeä ainuttakaan kohtaa, missä olen väärässä.

Joskus on myös hyödyksi olla nimellisesti vain runoilija, jotta tulisi aliarvioiduksi tieteen kentällä. Toivon, että seuraavaksi erittelet missä olen väärässä, etkä vetäydy tilanteesta ja yritä säilyttää kasvojasi sanomalla jotain sellaista, kuten: "minulla ei ole aikaa keskustella amatöörien kanssa."

Arvostaisin sitä hyvin paljon, että voisimme kaikki julkisesti oppia mitä minä, tai kentites joku muukin, on ymmärtänyt väärin.

"Eikö olisi viisaampaa meistä fiksuimpien aloittaa keskinäinen dialogi mitä voisimme tehdä maanlaajuisen IT- ja AI-tilanteen korjaamiseksi, että valtakunta voisi tulevaisuudessa hyvin?"

Varmaan paljonkin sietäisi tehdä tuonsuuntaista. Jos minulla olisi vaikutusvaltaa asiaan, lähtisin julkisesti kehittelemään laajaa verkkotiedustelun ja sabotaasin sotilasyksikköä, jossa tuhannet varusmiehet voisivat suorittaa asepalveluksensa oppien ATK-taitoja, muodostaen samalla modernin uhkakuvan. Jos tänne hyökätään, siitä seuraisi laaja verkkohyökkäysten aalto. Se voisi olla uudenlainen pelote, mutta suurempi yhteiskunnallinen hyöty tulisi työelämätaitojen kautta.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Heti kun joku konkreettisesti kertoo, missä kohdassa olen erehtynyt, pyrin korjaaman näkemykseni, asiassa kuin asiassa."

Vaikka otsikossa.

Se että tietokone suoriutuu esimerkiksi ihmistä paremmin tai nopeammin ei tarkoita, että mekanismia ei ymmärretä.

"Varmaan paljonkin sietäisi tehdä tuonsuuntaista. Jos minulla olisi vaikutusvaltaa asiaan, lähtisin julkisesti kehittelemään laajaa verkkotiedustelun ja sabotaasin sotilasyksikköä, jossa tuhannet varusmiehet voisivat suorittaa asepalveluksensa oppien ATK-taitoja, muodostaen samalla modernin uhkakuvan."

Ehkä olennaisempaa olisi saada Suomen läpeensä mätä IT-infra paremmin suojattua.

Siihen ei tarvitse edes vieraita asevoimia vaan finninaamaiset teinitkin saa nurin järjestelmiä.

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen Vastaus kommenttiin #9

"Vaikka otsikossa.

Se että tietokone suoriutuu esimerkiksi ihmistä paremmin tai nopeammin ei tarkoita, että mekanismia ei ymmärretä."

Sinäkin taidat olla jäänyt edelliselle vuosituhannelle näkemyksinesi. Takerrut otsikkoon ikään kuin se tai muu teksti olisi sinulle käsittämätöntä, ehkä se onkin. Se vain osoittaa, että et tiedä mikä ero on kuvantunnistukseen pohjautuvassa neuroverkossa ja perinteidessä 80-luvun konekielisessä koodaamisessa.

Kun nykyaikainen neuroverkko on harjaannuttanut itsenäisesti taitojaan ja sitten se keksii tehdä jotakin, eivät edes sen ohjelmoijat pysty sanomaan miksi se teki niin. Sen valinta perustuu yhteyksiin simuloituken hermosoluje välillä. Niitä simuloiva koodi tunnetaan totta kai, mutta abstraktion tasojen välillä ei ole yhteyttä. Reduktionistinen oletus ei toimi. Jos ei asiaan ole perehtynyt niin on ihan turha tulla huutelemaan jotain otsikosta.

Kai tämä muutoksen nopeus yksinkertaisesti herättää kauhua setämiehissä. Tekoälyn nykytila on muuttunut teille käsittämättömäksi. Täytynee laatia toinen kirjoitus pelkästään siitä, miten kuvantunnistus toimii.

Kävin vertailemassa suomenkielistä ja englanminkielistä Wikipedia-artikkelia "neuroverkoista". Suomenkielinen on todellakin vielä 90-luvulla. Ehkä tässä maassa ei kukaan edes opeta 2010-luvun tekoälytiedettä. Pienessä maassa voivat tiedepiirit ummehtua pahasti ja jämähtää niille sijoilleen.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #10

"Se vain osoittaa, että et tiedä mikä ero on kuvantunnistukseen pohjautuvassa neuroverkossa ja perinteidessä 80-luvun konekielisessä koodaamisessa."

Opettelin perusteet 20 vuotta sitten käyttäen lähteenä verkosta löytyvää neural network FAQ:ia.

Jaksoin päntätä aihetta niin pitkään että implementoin teininä yksinkertaisen neuroverkkoräpellyksen mikä muutti painotuksia laskemalla paljon siinä lähdössä on virhettä syötteeseen nähden. Ja se toimi.

Ymmärrän siis perusidean oikein hyvin.

"Kun nykyaikainen neuroverkko on harjaannuttanut itsenäisesti taitojaan ja sitten se keksii tehdä jotakin, eivät edes sen ohjelmoijat pysty sanomaan miksi se teki niin. Sen valinta perustuu yhteyksiin simuloituken hermosoluje välillä. Niitä simuloiva koodi tunnetaan totta kai, mutta abstraktion tasojen välillä ei ole yhteyttä. Reduktionistinen oletus ei toimi."

Tuohon ei tarvita neuroverkkoa, että ihminen putoaa kärryiltä mitä tapahtuu. Pelkästään koodia haaroittamalla ehtolausella mahdollisten lopputulosten määrä kasvaa eksponentiaalisesti ja jokainen ohjelmointia tehnyt tietää, että ihminen on vaikeuksissa siinä kohtaa kun mahdollisia polkuja jossain funktiossa on enemmän kuin ihmisen työmuistiin sopii.

Se siis onnistuu varsin helposti että tietokone tekee jotain mitä ihminen ei osaa sanoa mitä tapahtui. Tietokonejärjestelmiä on myös rakennettu niin, että vahingossa toimivat ja niiden toiminta on jopa riippuvainen sellaisista koodipoluista mitä ihminen ei ymmärrä. Sitten niitä voidaan debuggailla että mitä siellä nyt sitten tapahtuu.

Ihmisen aivoissa on tunnettuja rajoitteita ja ne rajoitteet löytyvät helposti esimerkiksi mittailemalla tai ihan vaan vertaamalla ihmistä vaikka toisiin luontokappaleisiin millä jossain asioissa paremmat kytkennät aivoissa. Kuten kyyhkyillä, simpansseilla tai vaikka kissoilla.

Se ei paljoa vaadi, että ihmisen hermokimppu jää jälkeen ja tulee tulos mitä ihminen ei hahmoita miten. Se avaruus mahdollisille tuloksille on kuitenkin niin valtava. Tietysti valtavalla nopeudella laskevat tietokoneet voivat löytää ratkaisuja mitä ihminen ei hahmoita.

"Kävin vertailemassa suomenkielistä ja englanminkielistä Wikipedia-artikkelia "neuroverkoista"."

Ei kai suomenkielistä kukaan lue?

"Täytynee laatia toinen kirjoitus pelkästään siitä, miten kuvantunnistus toimii."

Varmaan aika valaisevaa voisi olla aloittaa siitä, että toteutat sellaisen.

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen Vastaus kommenttiin #13

"Se siis onnistuu varsin helposti että tietokone tekee jotain mitä ihminen ei osaa sanoa mitä tapahtui."

Emme sittenkään ole asioista ihan eri mieltä.

Kiitos vastauksesta, jossa kerrankin oli omaa näkemystä perusteltu konkreettisesti ja rauhallisesti.

Minulla ei ole aikomuksenani kuluttaa 20 vuotta tekoälyohjelman koodaamiseen, olen kiinnostuneempi epäselvästä kommunikaatiosta ihmisten välillä ja tämä on ollut taas mielenkiintoinen kokemus.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Viime vuoden aikana neuroverkkojen huuma on totaalisesti laantunut. On huomattu, että syväoppiminen ei ole kunnollista oppivista, vaan mustan laatikon mukautumista omaan koteloonsa."

Sama neuroverkkohuuma ollut useamman kerran. Aina kun joku saa viilattua vähän paremmin toimivan algoritmin.

Sitten tämä digitaalisaatio ja kuinka robotit vie työpaikat niin...

Totta, kyllä joo. Aivan varmasti työpaikkoja lähtee.

Se vaan että useimmat jutut oli 90-luvulla jo ja nörtit tiesi ja käytti niitä mutta on sitten ollut ihan muista syistä viivettä saada niitä käyttöön ja se ei todellakaan tarkoita että nyt olisi joku päitä syövä tekoäly.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Pitää tietää mistä puhuu. Et voi väittää mitään lääketieteestä, sen alan tohtoreita kumoten ja professoreita halveksuen kuten tuossa teit.
TED - esityksillä ei ole sertifiointia, joten niihin ei voi luottaa täydellisesti. Yliopistoilla on sentään jonkinlainen vastuu.

Teuvo Kohonen oli aikanaan arvostettu neuroverkkojen tutkija, mutta Suomen koko tekoäly-yhteisö hurahti aikanaan yliopistoineen sille linjalle. Se oli 1990-lukua.

Pelit ovat rajattu aihe, eikä niistä pidä johtaa yleistyksiä viisauden suuntaan. Pyrippä töihin johonkin firmaan väittämällä olevasi erinomainen shakkiasiantuntija. Ehkä johonkin pääsisi, mutta ei kunnon töihin.

Kerroin viestissäni selkeästi, että neuroverkoista on lumo kadonnut, koska ne ovat mustan laatikon ratkaisuja: kapea-alaisia. Professori ja yrittäjä Harri Valpola kirjoitti minulle eilen niin, että yrityksessään ovat muuttamassa strategiaa juuri siitä syystä. Kysy häneltä harri@cai.fi

En jaksa kirjoitella muuta kuin asiantuntijoiden kanssa.

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen

"En jaksa kirjoitella muuta kuin asiantuntijoiden kanssa."

Noh noh, enpä olisi sentään noin pöyhkeää reaktiota odottanut. Sääli sinänsä, vähän olin toivonut konkreettisia esimerkkejä erehdyksestäni. Nyt tästä jää vain se vaikutelma, että olen osunut arkaan paikkaan (titteleistä koostuvsn haarniskan rakosissa), ja ettei myöskään sinulle ole ihan valjennut se paradigmanvaihdon, joka alallasi on käynnissä. Kannattaa nopeuttaa niitä kirjaprojekteja, ennen kuin sisältö on vanhentunutta sekä teoreettisesti että käytännössä.

Minäkin myönnän kyllä vähän kadehtivani kaikkia, jotka ovat päässeet TED-talks videoita tekemään, mutta en lähtisi julistamaan niitä epätieteelliseksi vain siksi että joku runoilija on niistä saanut innoitusta.

PS. Huomaatkos kuinka ennustin sen, että uhkaat vetäytyä keskustelusta. Minulla on siitä aiheesta jo kirjoitus valmiina, jonka julksisen piakkoin. Nämä keskustelut eivät kuitenkaan ole vaikuttaneet sisältöön. Siinä käsitellään keskustelukulttuuria, tieteen instituutioiden sisällä, mutta etenkin niiden ulkopuolella, jossa statusasemassa korkeammalla olevat henkilöt piiloutuvat auktoriteettinsa taakse. Minulla on katsos myös sosiaalipsykologian tietotaitoa. ;)

PPS. Kiitos tuosta vinkistä liittyen Harri Valpolaan, täytyypä perehtyä hänen artikkeleihinsa ja videoihinsa.

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen

Täytyy vielä kommentoida muutamaa kohtaa:

"Teuvo Kohonen oli aikanaan arvostettu neuroverkkojen tutkija, mutta Suomen koko tekoäly-yhteisö hurahti aikanaan yliopistoineen sille linjalle. Se oli 1990-lukua."

Ymmärrän, että kiistoja on ollut, mutta kaikki mitä tekoälystä ehdittiin keksiä ja kuvitella tuolloin on melkeinpä muuttunut merkityksettömäksi 2010-luvulla, kun irtauduttiin konekielestä ja siirryttiin kuvainformaatioon sekä hahmontunnistukseen perustuviin neuroverkkoihin.

"Pelit ovat rajattu aihe, eikä niistä pidä johtaa yleistyksiä viisauden suuntaan."

Shakin peliteoriasta ei ole nyt niinkään puhe, vaan niistä operaatioista, joihin uudet shakkitietokoneet perustuvat. Niitähän on ollut olemassa vasta vuoden, joten aihe ei välttämättä ole kaikille tekoälytutkijoille tuttu. Sinullahan on youtubessa videoita, joten luulisi, että olet shakkiaiheisiin tekoälyvideoihin viellä törmännyt.

Tieteessä on ihan ymmärrettävästi tärkeää vertaisarviointi, mutta silloin kun alalla tapahtuu nopeita muutoksia, voi käydä niin että paras tieto löytyy Youtubesta, kunhan osaa olla kriittinen. Luotan kyllä siihen, että osaat.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Kannattaisi ensin perehtyä neuroverkkoihin ennen, kuin alkaa fantasioimaan. Neuroverkoissa ei ole mitään käsittämätöntä eikä yliluonnollista vaan ne perustuvat aika yksinkertaisiin heuristisiin algoritmeihin ja koneoppimiseen. Se mikä tekee niiden matemaattisen analyysin vaikeaksi on juuri tämä heuristisuus ja verkkojen epälineaarinen rakenne.

Yksinkertaisimmillaan ne ovat vain mallitus- ja estimointimenetelmiä mutta opettamalla niille erilaisia toimintasekvenssejä saadaan ne myös tekemään päätelmiä seuraavista toimenpiteistä. Monesti ne näyttävät "älykkäiltä", koska ne tekevät yllättäviä päätelmiä, joita ihminen ei ainakaan ensimmäiseksi tekisi. Tämä johtuu kuitenkin vain "ajatuskyvyn" puutteista.

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen

Olenko sanonut, että neuroverkoissa olisi jotakin yliluonnollista? Älä laita sanoja suuhuni.

Jos käsittämättömyydestä puhutaan, oletan että viittaat otsikkoon. Edellinen kommentoija sanoi, että neuroverkot ovat "mustan laatikon" ratkaisuja. Siinä on sentään paljon järkeä, että näin sanotaan. Neuroverkkojen lopputulosten perusteella ei voi sanoa (useinkaan) ihmiselle ymmärrettävällä kielellä ja logiikassa, miten niihin päätelmiin on tultu. Siinä on sinulle käsittämättömyyttä.

Mitään en muista sanoneeni myöskään tekoälyn tietoisuudesta tai ajattelukyvystä. Sillä on vain hämmästyttävästi ihmisaivoja muistuttavia taitoja, koska viime vuosina on opittu perustamaan tekoälyprosesseja hahmontunnistukseen, joka puolestaan perustuu biologisten hermoyhteyksien mallinnukseen lukuarvojen eikä koodikielisten komentojen avulla, karkeistettuna näin. Kaiken pohjalla on tietenkin vain ykkösiä ja nollia.

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen

Tässä on yksi keskeinen artikkeli tekoälyn nykytilasta, joka pitäisi suomentaa: LSTM.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Long_short-term_me...

Vielä ihan vain viihteeksi teille jäärille, video jossa neuroverkko opettelee soittamaan barokkimusiikkia.

Ärsytyskynnys on videon tyylissä varmasti äärimmäinen kaikille muille paitsi milleniaaleille, mutta sisältö varsin opettavaista vasta-alkajille.

https://youtu.be/SacogDL_4JU

Käyttäjän JussiRintanen kuva
Jussi Rintanen

Joo, hermoverkot kuuluvat keskeisesti tekoälyyn, ja tunnen ne hyvin. Kaikki kirjoittamani koskee myös (ja osittain etenkin) hermoverkkoja.
Kirjoituksen tarkoitus oli korjata yleisiä väärinkäsityksiä eri tekoälymenetelmistä ja niiden mahdollisuuksista, ja koska HS rajoittaa kirjoitusten pituuksia rankasti, ei kaikkia asioita tuollaiseen kirjoitukseen mahdu.

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen

Kiitos asiallisesta vastauksesta, jossa ei ole reagoitu provokatiiviseen sävyyn omassa kirjoituksessani tai kommenteissa. Sain jo kavereiltani linkkejä aiempiin Hesarin kirjoituksiin, joista syntyi parempi kokonaiskuva siitä mitä on suurelle yleisölle väitetty ja millaisia pelko kenties lietsotaan. Niiden pohjalta lyhyen kirjoituksesi motiivit avautuivat paremmin.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

HS:n tekstiä kommentoiden, vaikka ihminen saisi tehtyä supertehokkaan tietokoneen ajamaan neuroverkkoa joka optimoisi omaa kykyään jatkuvasti paremmaksi saaden äärimmäisen laskentaresurssin, sekään ei olisi minkäänlainen uhka ihmiskunnalle.

Sellainen "päitä syövä tekoäly" noin niinkuin teoriassa olisi tietenkin sellainen, että ihminen keksisi orgaanisen jutun mikä monistaisi itseään, oppisi kiihtyvällä vauhdilla populaation yksilöiden kommunikoiden keskenään ja nimenomaisesti pyrkisi selviytymään ja lisääntymään. Toisin sanoen räätälöity evoluutiota että toimisi paremmin kuin mikään mitä tässä nyt on miljardien vuosien aikana luonnossa tullut, vastaavalla mekanismilla.

Ja tosiaankin sen pitäisi olla orgaaninen. Kyllä se hiilipohjainen juttu on nähdäkseni aika olennainen siinä, että onnistuu lisääntymään järkevällä hyötysuhteella.

Toisin sanoen mikään laskentaresurssi ei ole uhka, eikä edes itseään monistava mikroprosessorilla varustettu hieromasauva. Ihmisen kun tarvitsee katkaista vain energia mitä tarvitaan materian järjestäytymiseen.

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen

"...Ihmisen kun tarvitsee katkaista vain energia mitä tarvitaan materian järjestäytymiseen."

Milloin ihminen olisi valmis tällaiseen? Intressit aina risteävät, ja joku hyötyy kehityksestä, jopa kriiseistä, enemmän kuin toiset. Esimerkiksi kun EU ja USA edellisen pankkikriisin jälkeen loivat IMF:n siunauksella säätelymekanismeja pankeille ja pörsseille, se kaikki työ valui hukkaan, kun Trump irtautui kaikista sopimuksista ja purki useita edellisen hallinnon uudistuksia. Jos jotain osataan tehdä, se osataan tehdä uudesta, eikä virheistä opita.

Kuten seuraava kommentoija hyvin toteaa, ihminen tulee nopeasti riippuvaiseksi luomastaan teknologiasta.

Ja vielä eräs tulevaisuuden näkökulma: luultavasti monet armeijan käyttöön suunnitellut itsenäiset dronet kykenevät käyttämään aurinkovoimaa ja vaikka niissä olisi kill-switch, on se täytynyt tehdä monimutkaiseksi ja koodata, jotta vihollisen hakkeri ei voi vain kytkeä pois päältä hyökkäystä tai kaapata hallitaa itselleen.

Koneiden ei tarvitse ottaa valtaa älyllisesti, on aina jokin taho, kuten aseteollisuus, joka tahtoo aina enemmän ja enemmän, kunnes rahoitukseen ei pysty kajoamaan. Niinhän tilanne on jo Yhdysvalloissa. Sotateollisuudesta ovat kaikki poliitikot tavalla tai toisella riippuvaisia. Ei sitä kukaan noin vain kytke pois päältä. Sitä ei sallittaisi.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #19

"Milloin ihminen olisi valmis tällaiseen?"

Pitäisi ensiksi tehdä se itseään monistava tekoäly minkä ykkösprioriteetti on populaation selviytyminen.

Sitten jos tuollaisen menee joku rakentamaan niin ongelma ratkeaa estämällä energian saannin.

Siinä vain semmoinen juttu, että mieti miten vähäisellä energiamäärällä hiilipohjaiset jutut monistavat itseään, että ihmisen tekemä puolijohteisiin perustuva tekoäly ei ihan niin vähäisellä energialla toimi, että voisi rakentaan tehtaan mistä tulee ulos jotain terminaattoreita.

Ihmisen tarvitsee vain katkaista energiansaanti mitä tarvitaan monistumiseen niin päitä syövä tekoäly hyytyy siihen.

Tästä päästääkin siihen, että tunnettu kauhuskenaario "zombie apokalypse" tai sitä muistuttava on itseasiassa todennäköisemmin toimiva skenaario päitä syövälle tekoälylle. Sen "älyn" (kuinka viisas tai tyhmä onkaan) pitää monistua energiatehokkaasti.

Toisin sanoen: Yhtään mikään tietokoneohjelmiin perustuva tekoälyhanke ei ole ihmiselle uhka. Ei edes silloin vaikka saataisiinkin sellainen oppiva funktion optimoija monistamaan itseään johtuen siitä puolijohteiden monistamisen energian tarpeesta.

Pitäisi saada semmoinen kiihdyttävästi itseoppiva juttu toimimaan hiilipohjaisesti jossa edellisen sukupolven olennainen informaatio kulkisi geeneissä eteenpäin ja joka monistaisi itseään, tavoitteenaan säilyä itse. Ei liene edes mahdollista. En tiedä miten paljon teoriassa saisi opittua informaatiota kulkemaan geeniin koodattuna. Lienee rajallinen.

Helposti päätyy siihen tulokseen, että on avainjuttu kerätä informaatio erikseen ja käyttää sitä tehokasta älyä siihen ja sepäs muistuttaakin aika paljon sitä mitä ihmiset tekevät nyt.

Päitä syövä tekoäly voisi siis olla ihminen missä näpelöidään perimää niin että aivojen rakenne olisi parempi (on mahdollista, esim. linnuilla on paljon tehokkaammat aivot kokoonsa nähden) mutta data tulisi työmuistia lukuunottamatta sitten jollain jännällä yhteydellä sieltä silikonipohjaisesta varastosta.

"Ja vielä eräs tulevaisuuden näkökulma: luultavasti monet armeijan käyttöön suunnitellut itsenäiset dronet kykenevät käyttämään aurinkovoimaa ja vaikka niissä olisi kill-switch, on se täytynyt tehdä monimutkaiseksi ja koodata, jotta vihollisen hakkeri ei voi vain kytkeä pois päältä hyökkäystä tai kaapata hallitaa itselleen."

Siitä ei kuitenkaan ole ihmislajille uhkaa kun se ei lisäänny.

"Koneiden ei tarvitse ottaa valtaa älyllisesti, on aina jokin taho, kuten aseteollisuus, joka tahtoo aina enemmän ja enemmän, kunnes rahoitukseen ei pysty kajoamaan."

Niin eiköhän se realistisempi uhka ole se, että omistava luokka automatisoi työt koneilla ja päättää hankkiutua eroon ylimääräisistä ihmisistä. On myös helposti perusteltavissa vaikka sillä, että säästyy planeetan resursseja.

Se olisi teknisesti täysin mahdollista mutta nykyiset sosiaaliset rakenteet eivät tuohon nähdäkseni taivu.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Riippunee näkökulmasta mikä on ihmiskunnan orjuuttamista, moni kone on "orjuuttanut" ihmisiä aikojen saatossa, radio, televisio, puhelin, auto, kännykkä, tietokoneet jne. joiden olemassa olosta kukaan meistä osaisi enään luopua, ainakaan kovin helpolla.

Tekoälyn ei tarvitse valloittaa maailmaa tietoisesti, ainoastaan saavuttaa vaikka kännykkää vastaava status ihmisten elämässä, hups ollaan orjia ja tekoäly on "valloittanut" maailman.

Kyse ei ole miten tekoäly toteutetaan, vaan mitä sisältöä se tulee tarjoamaan ja kenelle.

Ei ihmisen tarvitsekkaan käsittää miten jokin toimii, hyvin harva tietää miten kännykkä toimii, heille riittää että se sisältää toiminnot joita he tarvitsevat.

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen

Toimituksen poiminnat