Kvalifysiikka Kasinolla lyön aina vetoa sen puolesta että kasino voittaa.

Identiteettipolitiikka, kulttuurimarxilaisuus ja Jordan Peterson

Keskustelun kaikki osapuolet ovat nykyään enemmän tai vähemmän harhaisia. Vaikka pidän Jordan Petersonin maskuliinisesta ryhtiliikkeestä ja yrityksestä tsempata nuoria miehiä, samaan aikaan hänen ymmärryksensä poliittisesta historiasta on vaarallisen puutteellista. Hän on psykologian professori, eikä historia ole hänen vahvinta alaansa. Siksi on vaarallista se, miten hän on omaksunut monia nuoren äärioikeiston vääristyneitä käsityksiä. Hän vahvistaa niitä yhdistämällä perättömiä poliittisia ennakkoluuloja vakuuttavalta kuulostaviin psykologisiin havaintoihin. Hänesta tekee kiintoisan henkilön se, että yhtenä hetkenä hänen ajattelunsa on kirkasta ja uskottavaa, kun taas toisena hetkenä hän väittää jotakin, millä ei ole ollenkaan historiallista todistusarvoa.

Tässä kirjoituksessa haluan kiinnittää huomiota yhteen epäkohtaan, joka yhdistää sekä oikeistoa että usein myös vasemmistoa, etenkin siltä osin kuin se pyrkii ajamaan identiteettipolitiikkaa ennen taloudellista tasa-arvoa. Tämä yksi epäkohta tai puute on se, ettei kukaan väitetyistä kulttuurimarxisteista ole yleensä lukenut Karl Marxin kirjoituksia. Näin ollen niitä ei myöskään siteerata. Marxista itsestään on muodostunut samanlainen haamu, joksi hän aikoinaan nimitti kommunismin aavetta, joka kummitteli 1800-luvun Euroopassa.

Olen kahlannut vuosien varrella läpi mittavan määrän artikkeleja, joissa väitetysti pureudutaan "kulttuurimarxismiin" tai "uusmarxismiin". Samoin olen lukenut läjäpäin vasemmiston kirjoituksia ja kannanottoja, joissa puolustetaan monikulttuurisuutta. Yhdessäkään poliittisessa esseessä tai Facebook-kommentissa en vuosikausiin ole nähnyt siteerattavan Marxia itseään tai viitattavan klassiseen marxilaisuuteen niin, että Marxin kirjoitukset olisivat jotenkin vaikuttanut ajatteluun. Siksi en osaa kuvitella huonommin nimettyä tai perusteltu termiä. Kuulemani selitykset sille, miten miesasia tai sukupuoliset vähemmistöt liittyvät marxismiin, ovat lähes poikkeuksella vailla mitään perehtyneisyyttä Marxin historiallisiin ajatuksiin, kummallakaan puolella kiistaa. Koko käsite "uusmarxilaisuus" on olkinukke, joka rakentuu 1900-luvun historiallisiin ennakkoluuloihin.

Mutta myös todellinen nykyvasemmisto on syvässä sekaannuksessa ja kriisissä. Se on etenkin Yhdysvalloissa epäonnistunut vakuuttamaan köyhät äänestäjät ja keskiluokan, huolimatta siitä, että taloudellinen epätasa-arvo on kasvanut täysin sietämättömiin mittasuhteisiin. Syrjäytyneet valkoiset miehet eivät äänestä vasemmistoa, vaan usein ajautuvat nationalismiin. Miljoonat amerikan köyhät kuvittelivat, että Trump toisi jotain helpotusta heidän tilanteeseensa, mutta sen sijaan hän antoi lisää verohelpotuksia miljonääreille. Myös Suomessa jättimäiset veronkierron ja korruption ongelmat peittyvät mediassa kinasteluun jostain intiaanipäähineestä.

Tarkoitukseni ei siis ole puolustella identiteettipolitiikkaa, vaan puhua siitä totaalisesta kommunikaatiokatkoksesta, jonka synnyttämään hämmennykseen on reagoitu hienoilla käsitteillä, kuten "postmodernismi" tai "jälkistrukturalismi".

 

Palataan hetkeksi aikaan ennen väitettyä jälkistrukturalismia. Seuraavat katkelmat ovat vuoden -48 klassikkoteoksesta, jossa hämmästyttävällä tavalla ennustetaan vasemmiston kriisi, maskuliinisuuden kriisi sekä globalisaatio ongelmat:

"Maailmanmarkkinoita hyväkseen käyttäen porvaristo on muuttanut kaikkien maiden tuotannon ja kulutuksen yleismaailmalliseksi. Taantumuksellisten suureksi suruksi se poisti teollisuudelta kansallisen pohjan. Ikivanhat kansalliset teollisuuden alat tuhottiin ja niitä tuhotaan yhä joka päivä."

Eikö viimeinen lause kuulostakin hieman Trumpin vaalipuheilta? Hänellä on ikää niin paljon, että hän oli lakannut oppimasta uusia asioita siinä vaiheessa, kun postmodernismi ja monikulttuurisuus tulivat muotiin 80-luvulla.

Vuoden -48 teksti jatkuu aivan samasta kohdasta tavalla, joka haastaa myös perinteisen teollisuusporvariston luuluneet unelmat paluusta entiseen. Vapaakaupan välttämättömyys tunnustettiin jo tuolloin ja gobalisaatiokehitys ennakoitiin hämmästyttävällä tarkkuudella:

"Uudet teollisuudenalat, joiden käytäntöön ottamisesta tulee elinkysymys kaikille sivistysvaltioille, syrjäyttävät ne. Nämä teollisuudenalan eivät enää käytä kotimaisia, vaan maapallon kaukaisimmilta alueilta tuotuja raaka-aineita. Vanhan paikallisen ja kansallisen omavaraisuuden tilalle tulee kansakuntien kaiken kattava keskinäinen kanssakäyminen ja riippuvuus."

Samaan hengenvetoon kirjassa ennakoidaan myös piratismi ja tekijänoikeussodat, kulttuurinen omiminen, robotisaatio jne:

"Tämä koskee niin aineellista kuin henkistäkin tuotantoa. Yksittäisten kansakuntien henkisistä tuotteista tulee yhteisomaisuutta. Kansallinen yksipuolisuus ja rajoittuneisuus käyvät yhä mahdottomammiksi, ja monesta kansallisesta ja paikallisesta kirjallisuudesta muodostuu maailmankirjallisuus. Kaikkien tuotantovälineiden nopean parantamisen ja kommunikaatioyhteyksien tavattoman helpottumisen ansiosta porvaristo tempaa sivistyksen piiriin kaikki kansakunnat, barbaarisimmatkin. Tavaroiden halvat hinnat ovat sen raskas tykistö, jolla se ampuu maan tasalle kaikki kiinanmuurit ja pakottaa barbaarien piintyneimmänkin muukalaisvihan antautumaan."

 

Globalisaatiota ylistävä talousliberalistinen teksti jota edellä siteeraan on tietenkin Kommunistinen manifesti ja vuosi on 1848. (Sivu 40, julkaisija Vastapaino 1998). Kommunistisen manifestin nimi johtaa harhaan, sillä se ennustaa ennen kaikkea kapitalismin voittokulkua vanhaa aristokratiaa vastaan. Kirjassa ei myöskään vaadita kaiken yksityisomaisuuden lakkauttamista, vaan aristokratian maaomistuksen uudelleenjakamista ja verovapauden poistamista. Yleensäkään mikään, mitä Marxista väitetään, ei perustu siihen, että olisi luettu Marxia. Todellisuudessa Kommunistisen manifestin esiin nostamat epäkohdat sivuavat enemmän alt-right-oikeiston huolenaiheita kuin väitettyjen uusmarxilaisten puheenaiheita.

Teollistumisen ja globalisaation ohella Kommunistinen manifesti ennustaa pysyvät talouskriisit sekä naisten aseman parantumisen ja miesten aseman heikkenemisen, sillä miesten perinteisiä ammatteja uhkaa enemmän se, miten koneet korvaavat lihasvoiman:

"Mitä vähemmän käsien työ vaatii taitoa ja voimanponnistusta, ts. mitä pidemmälle moderni teollisuus kehittyy, sitä enemmän naisten työ syrjäyttää miesten työn. Sukupuoli- ja ikäerot menettävät menettävät työväenluokan näkökulmasta kokonaan yhteiskunnallisen pätevyytensä." (s.45)

Kirjassa myöskin ennustetaan se, miten työntekijöiden palkkioiden kasvaessa porvaristo hankkii omansa takaisin sillä, kuinka se kerää suuria vuokratuloja omistamistaan asunnoista. Asumisen osuus keskiluokan menoista onkin nykyajassa kasvanut, mutta tämä on perustason talousymmärrystä, eikä marxismin ominaispiirre.

 

Sivulla 53 Marx ja Engels jopa ennakoivat sen, millä tavoin heidän maineensa tullaan tahraamaan, koska samaa harrastettiin jo heidän ajassaan (vaikka tietenkään Lenin, Stalin ja Mao eivät olleet ehtineet kehittämään omia teorioitaan ja pahentamaan tilannetta):

"Meitä kommunisteja on syytetty siitä, että me tahdomme hävittää henkilökohtaisesti ja omalla työllä hankitun omaisuuden, omaisuuden, johon kaiken persoonallisen vapauden, toiminnan ja itsenäisyyden on määrä perustua.

Omalla työllä hankittu ja ansaittu omaisuus! Puhuttekohan te pikkuporvarillisesta tai pientalonpoikaisesta omaisuudesta, joka oli porvarillisen omaisuuden edeltäjä? Meidän ei tarvitse sitä hävittää, sillä teollisuuden kehitys on hävittänyt sen ja hävittää sitä joka päivä."

"Te kauhistelette sitä, että me tahdomme lakkauttaa yksityisomaisuuden. Mutta teidän nykyisessä yhteiskunnassanne on sen jäsenistä yhdeksältä kymmenestä yksityisomaisuus poistettu."

Teoksessa on kaikkiaan noin sata sivua. Suosittelen sen lukemista jokaiselle, joka vastaisuudessa aikoo mölistä netissä uusmarxismista tai kulttuurimarxismista. Ei osuisi oma kirjoitus ihan niin totaalisesti harhaan. Ja varmasti sieltä löytyy myös jotakin todellista, minkä perusteella pilkata vasemmiston aatetta. Harmi vain, ettei se vasemmiston edustaja luultavasti ole Marxia ole koskaan lukenut, joten pilkka ei sittenkään osu kohteeseensa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Tiivistys:
- Jordan Petersson hieman paha
- Käsitteitä kuten postmodernismi käytetään väärin
- Vasemmisto nykyisin vaikeuksissa
- Talous + pakollinen Trump-heitto
- Marxin sanomisten ylistys

Tekstissä heitetään ilmaan asioita, joista ei kerrota oikeastaan mitään ja oletetaan, että lukija uskoo väitteet. Esimerkkinä tämä lause Peterssonista:

"Siksi on vaarallista se, miten hän on omaksunut monia nuoren äärioikeiston vääristyneitä käsityksiä."

Mitähän nuoren äärioikeiston vääristyneitä käsityksiä hän on omaksunut?

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen

Peterson puhuu järkevämmin, kun hän puhuu vapaasti, eikä ole liikkeellä mielessään selkeä agenda, kuten tässä videossa:
https://www.youtube.com/watch?v=LquIQisaZFU

Videolla toistellaan marxismia ja näytetään Marxin kasvot, vaikka Marxista ei oikeasti sanota yhtään mitään. Pätkässä on useita hämäriä aasinsiltoja identiteettipolitiikasta Venezuelan talouskriisiin ja takaisin, vaikka Venezuelan ongelmat eivät varmasti mitenkään liity nykykeskusteluun sukupuolista tai vähemmistöistä. Ilmiöt tapahtuvat eri puolella maailmaa ja perustuvat erilaisiin teorioihin.

Video on lähinnä pelkkää oikeistolle vastakkaisten, muodikkaiden aiheiden yhteenniputtamista.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

Jordan on monissa puheissaan puhunut -ismien ja muiden aatteiden vaarallisuudesta ja juutalaisten pyörittämissä ohjelmissa haukkunut Hitlerin pystyyn.

Blogisti on kai sortunut "minä tykkään koirista+Hitler tykkäsi koirista= olen natsi" tasoiseen ajatteluun.

Mielestäni Jordanin isoin ongelma on se, että hän tyrkyttää uskontoa joka rakoon, melkein kuin ihminen ei voisi olla onnellinen ilman Jeesusta.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen Vastaus kommenttiin #7

Jordanin suurin ongelma tulee tosiaan jokseenkin hassuista uskonnollisista kannoista.... En ole tietoinen onko hän jo Jeesuksen puolella reilusti vai mitä - mieheltä on vaikea saada joskus selviä vastauksia. Noh, toki paskempiakin esimerkkejä voisi olla kuin Jeesus. Tuo menee uskonnonvapauteen, ja maailmassa taitaa olla useampi miljardi kristittyä. En siis sen perusteella jaksa mitätöidä muita näkemyksiään, koska pitäisi kai samalla loogisesti ottaen mitätöidä muutaman miljardin kanta moniinkin asioihin.... vain uskonnollisten näkemyksien takia - ja eihän siinä olisi mitään järkeä.

Ihminen voi olla uskovainen ja silti muutoin varsin ok ja tehdä hienoja tekoja/tutkimuksia/whatever. Samoin ihminen voi olla ateisti/agnostikko ja silti muutoin varsin ok (mikäli pitäisi katsoa uskovaisen näkövinkkelistä samaa). Toki uskonnoissakin on eroja. Eli kärjistäen.... jos olet uus-atsteekki ja haluat uhrata lapsia rituaaleissa, niin en ehkä kamalasti ole puolellasi... vaikka kuinka olisi uskonnonvapaus.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen Vastaus kommenttiin #7

Itse en ateistina ole huomannut Petersonin uskonnon tyrkytystä. Olisiko siitä jotain esimerkkiä?

Yhden asian, jonka olen huomannut on se, että hän käyttää uskontoja ja taruja pohjana joidenkin asioiden selventämiseksi ja tutkimusten pönkittämiseksi. En siis tuotakaan tarkoita mitenkään negatiivisena asiana vaan hän on vain huomannut samoja käyttäytymismalleja uskonnoissa ja taruissa kuin oikeassa elämässäkin, joihin tarut ja uskonnot pohjautuvat.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Noilla kaikilla ihmettelysi aiheilla oli videossa yhteinen asia, joka oli ne yliopistoissa vaikuttavat henkilöt, jotka siis ihannoivat Venezuelaa ja Marxia, sekä ajavat identiteettipolitiikkaa.

Yksikään noista Petersonin mainitsemista asioista ei mitenkään liity äärioikeistoon tai edes noiden asioiden vastustaminen ei liity mitenkään äärioikeistoon. Eli lämpimiksesi vain valehtelit asiasta. Sinänsä se ei minua haittaa. Asia lähinnä vain kiehtoo minua. Haluaisinkin tietää yhden asian. Teitkö sen tietoisesti vai alitajuisesti sen enempää ajattelematta?

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen Vastaus kommenttiin #15

"Eli lämpimiksesi vain valehtelit asiasta."

Jos nyt siis puhutaan videosta, kiinnitä huomiota otsikkoon, jossa sanotaan: "Dangerous people" ja "Kids".

"Kids" on etenkin aika häijysti harhaanjohtava, kun siitä tulee mieleen, että peruskouluissa aivopestään lapsia, mihin ei Petersonin puheissa viitata mitenkään.

Videon poliittinen tarkoitus on leimata vasemmistolaiset ja yliopistojen opettajat vaarallisiksi ihmisiksi, mutta ei yliopistolla ole ainakaan minulle opetettu koskaan yhtään mitään Marxista, eikä kukaan ole ylistänyt Venezuelaa, joten se on tietääkseni ihan hölynpölyä. Jos tarkoitus on keskustella identiteettipolitiikasta, pitäisi puhua siitä. Ei Venezuela liity identiteettipolitiikkaan millään tavoin, on vain olkinukke väittää, että olisi jokin kommunistien salaliitto, joka kietoo yhteen Neuvostoliiton ja seksuaaliset vähemmistöt, vaikka kommunistiset maat ovat kaikkea muuta kuin feministisiä tai puolustaisivat vähemmistöä. Tämän mielettömyyden esiintuominen on tuskin valehtelua, mutta sen ylläpitäminen on älyllistä laiskuutta.

Jos haluat takertua johonkin yhteen sanaan, kuten "äärioikeisto" tai "alt-right" (joka ei ole sama asia kuin äärioikeisto), voimme kyllä kiistellä sanoista kuten feministit tekevät, enkä pelkää myöntää sitä, jos joku sana on ollut vähän provosoiva vahingossa tai tarkoituksella. En ole nyt ainakaan halunnut leimata Petersonia äärioikeistolaiseksi, jos sitä tarkoitat. Ei hän ole äärioikeistolainen. Ja alt-right on vaihtoehtoista oikeistolaisuutta, johon kuuluu monia Trumpia vastustavia republikaaneja ja internet-trolleja ja fiksuja koomikkoja ja hakkereita. Paljon mielummin minä keskustelen alt-right-piraattien kanssa kuin jonkun puoluekurin otteissa homentuvan persun tai demarin kanssa, joka ei saa vapaasti ilmaista mielipidettään.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen Vastaus kommenttiin #18

Kyllä, videolla puhutellaan suurempaa yleisöä ja sen takia termit ovat tuollaiset. Luultavasti videolla toistuva "your kids" ja "dangerous people" on valittu siksi, että se puhuttelisi videon katselijaa.

Anekdootillasi on aika vähän arvoa keskustelussa.

Yhdysvaltain yliopistoissa tasapaino vasemman ja oikean välillä on heilahtanut liikaa toiseen suuntaan.

https://www.washingtontimes.com/news/2016/oct/6/li...

Sosialismi on hottia kampuksilla niin proffien kuin opiskelijoidenkin joukoissa.

https://news.vice.com/en_ca/article/mb9p44/sociali...

Nyt vähättelet sanomiasi, joissa käytit äärioikeistoa, mutta antaa sen olla. Tosiaan alt-right taas oli alunperin sekalainen uusi oikeisto, mutta nyttemmin äärioikeisto on ottanut termin haltuunsa.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Marx ja Engels olivat loistavia 1800-luvun kapitalismin aikalaiskriitikoita. Jos haluaa ymmärtää 1800- ja 1900-lukua, on tunnettava myös heidän näkökulmansa. Oli varmasti virhe luulla kyvyn terävään ja osuvaan yhteiskuntakritiikkiin pätevöittävän myös toisenlaisen yhteiskunnan rakennusohjeiden laatimiseen.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

Marx on ironinen ihailun kohde talousteiteen saralta kun mies ei tehnyt päivääkään töitä. Selittänee miksi sosialismi ei toimi.

Pari fiksua ideaa hän aikaansa nähden teki, mutta ei sitä manifestiä kannata kuin raamattua lukea.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Marx toimi lehtimiehenä ja päätoimittajana. Eikö kirjojen kirjoittaminen ole työtä?

Käyttäjän LauriViherv kuva
Lauri Vihervä

Kiitos asiaa hyvin avaavasta blogista

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström

Petersonista minulla ei ole paljoakaan sanottavaa; selailin äskettäin hänen 600-sivuista tiiliskivikirjaansa Maps of Meaning, joka oli pitkäpiimäinen, rönsyilevä, sekava ja - paradoksaalista kyllä - merkityksetön. Joten se hänestä.

Mitä taas Karl Marxiin tulee, hän on vaikuttanut ainakin minun ajatteluuni historian tutkijana. Seuraava lause (Marxin poleemisestä esseestä Louis Napoleonin brumairekuun kahdeksastoista, 1852) on minulle eräänlainen tutkimuksellinen ohjenuora ja olen jopa lainannut sitä eräässä kirjassani:

"Ihmiset tekevät itse historiansa, mutta he eivät tee sitä mielensä mukaan, he eivät tee sitä omavalintaisissa vaan välittömästi olemassa olevissa, annetuissa ja perinnöksi jääneissä olosuhteissa."

Kannattaa myös muistaa, että Karl Marxin ja Friedrich Engelsin tuotanto oli tavattoman laajaa. MEGA-Marx eli Marx-Engels-Gesamtausgabe vie hyllymetrettäin tilaa Kansalliskirjaston piippuhyllyltä. Siihen tekstimassaan mahtuu kaikennäköistä.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Syrjäytyneet valkoiset miehet eivät äänestä vasemmistoa, vaan usein ajautuvat nationalismiin."

Johtuisikohan tuo siitä, että vasemmisto niin siellä kuin meillä on keskittynyt kertomaan, että heidän ongelmansa ovat kuviteltuja, koska he ovat ihonvärinsä ja sukupuolensa takia etuoikeutettuja?

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

"Johtuisikohan tuo siitä, että vasemmisto niin siellä kuin meillä on keskittynyt kertomaan, että heidän ongelmansa ovat kuviteltuja, koska he ovat ihonvärinsä ja sukupuolensa takia etuoikeutettuja?
"

---------------------------------------------
Varsin looginen seuraus. Jos jollakin menee jo muutenkin päin helvettiä, ja sitten hänelle jatkuvasti sanotaan että hän on aidosti etuoikeutettu ( vastoin kaikkia reaalimaailman todisteita ) vain mm. sukupuolensa tai ihonvärinsä takia... Ja lisäyksenä siihen loukkaukseen usein todetaan että noista edellämainituista syistä pitäisi pitää päänsä kiinni (sananvapaus bye bye), kun aidosti sorretut puhuvat... ovat sitten ihonvärin takia tai sukupuolen tai millä vain perusteella esillä. Tuskin se vitutusta lieventääkään - luultavimmin kärjistää, koska epäoikeudenmukaisuuden kokeminen sellaista yleensä tekee. Seurauksienhan pitäisi olla selviä.

Hassulla tavalla esim. monet uuden ajan feministit (ovat nyt sitten kolmatta tai neljättä riippuen luokittelusta) kärjistävät asioita niin paljon, että seuraukset ovat äärimmäisen odotettuja... eivätkä hyviä. Vaikea sanoa tehdäänkö tuota tahallaan, vai vain ideologian palaessa ja "voimaannuttaessa". Yhtä kaikki.. somessa nuo "sodat" ovat jo käyneet vuosia ja rintamalinjat ovat kohtuu selviä.... ne hienohkosti jo heijastelevat muuhunkin elämään somen ulkopuolella eli monissa maissa poliitikotkin ottavat nämä huomioon.

On jokseenkin tulenarkaa lähteä noihin kiistoihin, vaikka tavallaan kummankin puolen argumentit ymmärrän ( niitä vuosia seurattuani eli mm. erilaisien some-kanavien kautta haluan nähdä kaikkien osapuolten näkemykset ). On ikäviä esimerkkejä miten "omalta puolelta" "lähteviä" kohdellaan... vaikka vain haluaisivat saada jotain sopua/yhteisymmärrystä aikaan.

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen

Nykyoikeiston tyypillinen hokema on se, että Marxin teoriat otettiin vakavasti ja pantiin toimeen Kiinassa, Neuvostoliitossa, Kuubassa ja Venezuelassa. Mutta tämä ei pidä historiallisesti ollenkaan paikkaansa.

Paljon läheisemmin Marxin ja Engelsin projektia on noudatettu Englannissa, Ruotsissa, Saksassa ja Suomessa. Kommunistisessa manifestissa vaadittiin ilmaista peruskoulutusta sekä terveydenhoitoa, ja myös ennakoitiin, että tämä tulee toteutumaan, koska koneistettu teollisuus tulevaisuudessa tulee tarvitsemaan koulutettua työvoimaa, eikä ole kapitalistin etu, jos työntekijä on sairas.

Mutta monissa länsimaissa on menty myös Marxia pidemmälle ja esimerkiksi Suomessa jopa jatkokoulutus on ilmaista. Asiakohdissa mitattuna manifestin vaatimuksista toteutuu varmaan Suomessa useampi kohta kuin entisessä Neuvostoliitossa. Kommunistinen manifesti puhuu kapitalismista ja sosialismista historian kehitysvaiheina, mutta "kommunismi" on lähinnä teoreettinen utopiakäsite, eikä siinä kannusteta diktatuuriin tai edes varsinaiseen vallankumoukseen, jonka Lenin pohjusti. Kirjassa nähdään kehityksen suunta, joka on monilta osin toteutunut.

Vallankumous on Marxille historiallisen muutoksen metafora.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

Sanoi piru kun raamattua luki. Pohjoismaat fiksuina poimivat rusinat pullasta, mutta kokonaisuutena Marxilaisuus ei edelleen toimi.

Käyttäjän juliuslaurilehtinen kuva
Julius Lehtinen

Olen jonkin aikaa aavistellut, että Marxismi voi jossain muodossa tehdä uuden tulemisen, kun uusi automatisoitumisen aalto on kynnyksellä.

Loppujen lopuksi kantava ajatushan oli lopulta päästä työstä eroon asteittain, ts. maksimoida vapaa-aika itsensä kehittämiseen ja mihin ikinä tahtookaan. Automaatio mahdollistaa tuottavuuden kasvun, se sisältää työpanoksen tarpeen pienenemisen. Perustarpeiden tyydyttäminen kaikille on tulevaisuudessa mahdollista.

Marxia, kuten mitään kirjoittajaa, ei tule orjallisesti noudattaa. Samoin Marxia, kuten mitään kirjoittajaa, ei tule suoralta kädeltä hylätä "at face value", kuten moni tekee edelleen. Hämmästyttävän hyvin ennusti tapahtumien kehittymisen modernissa maailmassa.

Pekka Ranta

Sekulaareista perusoppikirjoista löytyy tietoa uusmarksismista, satuin juuri törmäämään hyvään esitykseen aiheesta. Wikipedian esitys on sekava. Lukemani mukaan neomarksistien suuret teoreetikot olivat Antonia Gramschi "Lännen Lenin" k.1937 ja Louis Althusser k. 1990. Heidän teoriansa liittyivät siihen yhteiskunnalliseen hegemoniaan ja miten jokin yhteiskunnallinen ideologia saadaan valtaideologiaksi peitetysti.

Nämä herrat vaikuttivat eritoten Birmingham University Center of Contemporary Cultural Studies tutkimukseen 70-luvulla. CCCSn tutkimus perustettiin 1964 markististen oletusten pohjalta, jossa kulttuurilliset prosessit määriteltiin sosiaalisiksi prosesseiksi ja siis on kysymys eri yhteiskuntaluokkien keskinäisestä suhteesta. Kulttuurissa oli kysymys vallasta ja tältä pohjalta populaarikulttuuri määriteltiin yhteiskunnallisen valtataistelun pääkentäksi. CCCSn johtajina toimivat Richard Hoggart,Raymond Williams ja Stuart Hall. Viimeksi mainittu laajensi tutkimusta rotuun ja sukupuoleen.
Tässä käy hyvin selväksi, että tutkimus oli valmiiksi hyvin politisoitunut.

Avainlähtökohta marksilaiselle tutkimukselle on kaksi ryhmää, joista toinen on sorrettu ja sortaja ja teoreetikot mallintavat millä tavalla sorrettu pääsee valtaan.

On aivan ilmeistä että Jordan Petersen on hyvin perehtynyt edellä mainittujen herrojen toimintaan ja keskustelee oikeasti enemmän heidän kanssaan kuin Marxin, mutta Marxia hän vastuuttaa ainakin neljästä asiasta:
1) Globaalin luokkataistelu ideologian teorian levittämisestä, jossa on aina uhri ja sortaja.
2) Sananvapaus ja uskonnonvapaus on ollut länsimaisen kulttuurin yksi tärkeimmistä tukipilareista ja materialistina Marx ei näytä piittaavan siitä
3) Tasa-arvo oli marksille lopputuloksen tasa-arvoa eikä mahdollisuuksien tasa-arvoa. Yksilön omaisuuksilla ja omilla haluilla ja taipumuksilla ei ole merkitystä. Kompetenssistakin voi tulla toissijaista
4) Länsimaisen suurten myyttien ja kertomusten hylkäämisestä. Petersenin mukaan ne ovat keskeisiä kulttuurin säilymisen ja turvallisen kehityksen kannalta. Ne kuljettavat mukanaan totuuksia ja jos ne hylätään, mitä tulee tilalle? Ei voi olla varma, se voi olla mitä tahansa. Neuvostoliitossa ja Kiinassa kokeiltiin vanhan totaalista hylkäämistä ja tilalle tuli diktatuuri. Taistelu käydään populaarikultturissa ja se on yleensä ääriliikkeiden temmellyskenttä.

Petersen on myös toisen kanadalaisen professorin Stephen Hicksin työstä vaikuttunut. Hicks on tutkinut postmodernismia. Postmodernismi nimenomaan hyökkää kaikkia suuria kertomuksia tai totuuksia vastaan. Ei ole mitään universaalia totuutta olemassa. Petersen näkee, että monet marksilaiset ajattelijat lännessä kykenivät yliopistoissa piiloutumaan postmodernismin taakse, jonka takaa pystyttiin alkaa kritisoimaan lähes kaikkea. Yliopistojen humanististen tiedekuntien haltuunotto alkoi postmodernismin avulla. Kanadassa hän kuvaa tilannetta niin, että lähes kaikki humanistinen tutkimus yliopistoissa on vasemmalle politisoitunut ja professorit tuottavat aktvisteja. Ei ole poliittisesti korrektia sanoa jotakin, tutkia jotakin, kirjoittaa jotakin.

Petersenin aktiivisuus onkin nimenomaan lähtenyt sananvapauden puolustamisesta yliopistopiireissä. Hän on mm. persoonallisuuserojen mm. sukupuoli ja ryhmäidentiteettitutkimuksen expertti mutta myös pragmaatikko joka on pitänyt omaa vastaanottoa, valmentanut naisia uralla eteenpäin.

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen

Kiitos erittäin perehtyneestä lisäselvityksestä aiheeseen. Käyn nuo neljä kohtaa läpi lyhyesti ja väärässä järjestyksessä:

4) Postmodernismi: On itsessään laaja aihe, mistä Marx ei tiennyt mitään, joten en nyt mene tarkemmin siihen. Marx uskoi historian vääjäämättömyyteen ja koetti ennustaa sitä. Hän jossain asioissa myös osui aika hyvin maaliin, mutta olisi cherry picking -virhe, jos lähtisimme etsimään ja luettelemaan irrallisia väittämiä puolesta tai vastaan. Käyttämäni esimerkit ovat yritys osoittaa, ettei Marx ollut katgorisesti kapitalismia vastaan, mitä usein kuulee väitettävän, vaan aristokratiaa vastaan. Kukaan ei ennusta historiaa oikein, eikä Marx ollut mikään meedio. Postmodernismi kieltäessään suuret kertomukset asettuu Marxia vastaan, joten pitäisi puhua jälki-Marxismista tai Post-Marxismista.

3) Mahdollisuuksien avaruutta edustaa myös vapaa kilpailu, ja Marx halusi purkaa maanomistuksen ja verovapauden, koska näki niiden vääristävän kilpailua. Hän myös vaati, että erityisen kyvykkäille tulisi tarjota resurssit kykyjensä toteuttamiseen, mutta ei kohtuutonta korvausta, koska työ itsessään motivoi ihmisiä (mihin uskon jossain määrin, enhän saa blogin kirjoittamisesta palkkaa, mutta teen sitä silti.) Yksi kommunistien vasta-argumentti (Engelsin, jos muistan oikein) suuria palkkoja kohtaan on se, että kun taitava henkilö rikastuu, hän alkaa elää korolla, mikä poistaa työmarkkinoilta taitavan henkilön. Näin ollen on vähän kyseenalaista väittää, etteivät Marx ja Engels olisi ymmärtäneet mitään mahdollisuuksien tasa-arvosta.

2) Uskonvapauden suhteen olet varmaan oikeassa, mutta en tiedä mitä Marx on erikseen kirjoittanut sananvapaudesta.

1) Globaalin luokkataistelun uhri ja sortaja ovat retoriikkaa. En osaa tästäkään sanoa, onko nykyaikaisen uhriutumisen ja marxilaisuuden välillä todellista yhteyttä vai onko kyse enemmänkin sattumasta. Veikkaan jälkimmäistä, koska eivät nykyajan uhriutujat siteeraa Marxia. Ihmisillä on ajasta riippumatta taipumusta etsiä syyllisiä ja uhriutua. Ei siihen tarvita erillistä teoriaa 1800-luvulta.

Pekka Ranta

Minusta näyttää kuitenkin selvältä, että Peterson oikeastaan peilaa ajatteluaan Gramschin, Althusserin ja CCCS teooriaan kuin Marxin. Jälkimarxilaiset miettivät miksi vallankumous ei onnistunut ja teoriaan ratkaisu tuli Gramschin ja Althusserin teoriat.

Mutta koska Marx ja kommunismi on tunnetumpi suurelle yleisöll, on Petersen puhuu niistä. Lisäksi hän uskoo suuriin tarinoihin ja kommunismin tarina on yksi niistä.

Gramschin "Lännen Leninin" Hegemonia teorian mukaan moderneissa yhteiskunnissa hegemonia eli yhteiskunnallinen johtajuus, täytyy luoda ja voittaa monilla eri alueilla. Hegemonian käsite tarkoittaa poliittisen johtamisen ja vaikuttamisen tapoja, joilla ryhmät pyrkivät tekemään omasta ideologiastaan yhteiskunnan yleisen ideologian.

Hegemonian muodostamiseen tai valtaamiseen tarvitaan

§ legitimiteetin hankintaa,
§ poliittista indoktrinaatiota sekä
§ kykyä yhdistää eri poliittisten ryhmien keskenään ristiriitaiset intressit yhteisymmärrystä ja kompromissitarvetta painottaen uudenlaiseksi kokonaisuudeksi.

Gramscin mukaan Marxismi oli perinteisesti asettanut liikaa painoarvoa ekonomiselle ja industriaaliselle puolelle laiminlyöden ideologisen ja kulttuurillisen (hegemonia kaikilla kulttuurin aloilla). Koska porvareiden hegemonia jäi valtaan, sosialismi jatkuvasti epäonnistui.

Kulttuuri ja sivilisaatio voidaan ymmärtää eksplisiittisenä yrityksenä suojella hegemoniaa.

Althusser määritteli omassa teoriassaan ns. 'ideological state apparatures' eli ISAt, jotka sisältävät poliittiset and koulutusjärjestelmät, media, perhe jne jotka hallitsevat populaarikulttuurissa. Teoria väittää, että vaikka ISAt eivät ole avoimesti pakottavia, ne ovat peitetysti pakottavia. Valtio vastaa pakottavista ISA:sta ja kansalaisyhteiskunta peitetyistä. Populaarikulttuurin kautta yksilöt ovat sosialisoitu käyttäytymään tietyllä tavalla dominantin ideologian mukaisesti, vaikka he käyttäytyisivät kuten vapaat agentit.

Kypsissä länsimaisissa kapitalistissa liberaaleissa demokratioissa hegemonia operoi kansalaisyhteiskunnan kautta (pääosin edellä mainitut), mutta eritoten massamedia ja ne ISAt, jotka tuottavat populaarikulttuuria. Populaarikulttuurista tulee työkalu petokselle, sorrolle ja hegemonia ylläpitämiselle. Siksi pitää pyrkiä populaarikulttuurin hallintavaltaan peitetysti.

Koska hegemonia on peiteltyä mm. median ja populaarikulttuurin kautta, hegemonia on yhteisymmärrykseen pyrkivä, koska meitä on sosialisoitu tietyllä tavalla olemme taipuvaisia adoptoimaan hallitsevan maailmankatsomuksen (s.510) ks Matrix Movie

Keskeistä tässä hegemonisessa prosessissa on myöntää konsessioita, jotta konsensus säilyy.

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen Vastaus kommenttiin #20

Petersonin käyttämä käsitteistö joka tapauksessa sitoo hänet oikeistoon. Ja tällä hetkellä oikeisto (etenkin internetissä) menee siinä harhaan, että olettaa vasemmiston käyttäytymisen kumpuavan monimutkaisista teorioista. Se taas johtuu kuplautumisesta, eli siitä, ettei tunneta riittävästi tavallisia poliittisesti vasemmalle kallellaan olevia ihmisiä, vaan pelkästään heidän älykköjään ja median puhuvia päitä.

Kun vasemmisto demonisoi johtajia ja rikkaita, se kiinnittää tietenkin huomion niihin tapauksiin, joissa rikkaat ovat limaisia ja korruktoituneita. Tämä on nykyään varsin helppoa, kun Trumpia jopa psykiatrian asiantuntijat ovat valmiita diagnosoimaan narsristiksi tai kun tulee uutisia seksuaalisesta hyväksikäytöstä johon liitetään joku oikeistopoliitikko. Se on nykyisen suuren vastakkainasettelun aikana selkeästi poliittisen erimielisyyden motivoimaa taistelua, jossa on narratiivi narratiivia vastaan.

Kuitenkin se, että oikeisto viittaa vasemmiston teoreetikoihin on likipitäen samanlaista todellisuuden yksinkertaistamista. Vasemmalla laidalla monikaan äänestäjä ei oikeasti ole minkään yliopistotasoisen aivopesun tai ideologian tuottama kasvatti (koska he eivät ole yliopistossa edes opiskelleet), vaan ihan tavallinen ihminen, joka vain on huono-osainen tai alle keskituloinen duunari, ja siitä syystä herkästi raivoissaan rikkaiden veronkierrosta tai kateellinen jollekin menestyjälle, kun ei itse pysty samaan. Kun väitetään, että taustalla heidän käyttäytymisessään on aina jotain teoriaa, se on yritys väistää itse asia, samalla tavoin kuin rikkaiden demonisointi on oikean keskustelun väistämistä.

Älykkäillä ihmisillä on taipumusta monimutkaistaa asioita, mutta kun tuntee äänestäjiä niin näkee, että motiivien taustalla on yleensä varsin käytännönläheisiä syitä - tai psykologista heikkoutta, kuten ahneutta, kateutta tai ennakkoluuloja - jotka saavat ihmiset sitoutumaan tiettyihin puolueisiin ja liikkeisiin.

Toimituksen poiminnat