*

Kvalifysiikka Kasinolla lyön aina vetoa sen puolesta että kasino voittaa.

Rahan kiertonopeus ennätyksellisen alhaalla

  • Rahan kiertonopeus ennätyksellisen alhaalla

Työllisyyden ja talouskasvun kannalta rahan kiertonopeuden ymmärtäminen on elintärkeää. Silti taloustoimittajamme ovat täysin tietämättömiä siitä, että rahan kiertonpeus (velocity of money) on saavuttanut ennätyksellisen alhaisen pisteen:

https://fred.stlouisfed.org/series/M2V

Mitä "rahan kiertonopeudella" tarkoitetaan, ja miten se vaikuttaa elämäämme? Rahan kiertonopeudella nimensä mukaisesti mitataan sitä vaivattomuutta, jolla eurot tai dollarit liikkuvat omistajalta toiselle. Nopeus on kansantuotetta mitattaessa aivan yhtä oleellista kuin varallisuus, eli liikkeellä olevan rahan määrä. Bruttokansantuote on yksinkertaisesti rahavarannot kertaa nopeus, rahan nopeus taas saadaan selville jakamalla BKT rahan määrällä.

Liikkuessaan raha tuottaa liikettä myös ihmisissä, eli synnyttää kysyntää ja työpaikkoja.

Jo talouskriisin alkuvuosina, kun vielä opiskelin kansantaloustiedettä, yritin saada Kauppakorkean ekonomistiopiskelijat tajuamaan, miksi eriarvoistuminen ja keskiluokan kulutuksen hyytyminen ovat pahaksi kaikille. 2000-luvun alussa oli kaikkialla vallalla talousajattelu, jossa merkittävintä oli rahan määrä. Tätä rahan määrää puolestaan kasvatettiin luomalla velkaa. Ja jotta velkarahan määrä maksimoituisi, tuli pankkien sallia maksimaalinen velananto, mistä sitten nopeasti kehkeytyi kriisi, jonka hyvin opimme tuntemaan. Samaan aikaan EU teki kaikkensa pysäyttääkseen inflaation lähelle nollaa, missä se pelottavan hyvin myös onnistui.

Rahan liikenopeuden on historiallisten tilanteiden ja niihin liittyvien ontuvien (tai unohdettujen ja huonosti ymmärrettyjen) teorioiden vuoksi ajateltu kasvattavan inflaatiota. Itse asiassa syy-seuraus-suhde saattaa olla päinvastainen, sillä varmuudella tiedetään inflaation kasvattavan rahan kiertonopeutta. Kun rahan arvoa uhkaa aleneminen, kaikki tahtovat päästä eroon irtonaisesta varallisuudestaan ja näin rahan kiertonopeus kasvaa. Tästä voi kyllä oikeissa olosuhteissa kehkeytyä kierre, joka on tuhoisa, mutta on vaikea sanoa, miten todennäköistä se on. Vaaraa on todennäköisesti liioiteltu.

Rahan kiertonopeus tulisi teoreettisesti (ja nyt puhun omista hypoteeseistani, koska ainakaan suomen kielellä ei muita löydy) erottaa kysynnästä. Nopeasti kasvaessaan kysyntä johtaa hintojen nousuun, kun tarjonta ei pysty siihen vastaamaan, ja laaja asiakaskunta kannustaa myyjään nostamaan hintojaan. Tämä puolestaan näkyy inflaationa. Jos kuitenkaan ei ole kyse mistään spesifistä kysynnän kasvusta, vaan yleiestä ostovoiman lisääntymisestä ja halusta kuluttaa, koska on optimismia ja rahat polttelevat näpeissä, voivat asiakkaat kohdistaa kulutuksensa muualle histojen noustessa, ja tällöin inflaatio pysyy kohtuullisena. Tästä syystä kiertonopeuden kasvu on mielestäni eri asia kuin kysynnän kasvu.

Kun rahan kiertonopeus kasvaa, se toimii erittäin tehokkaana piristysruiskeena työllisyydelle, sillä kaikki mikä ei ole niukkaa, eikä kohota hintaansa, tulee kohtaamaan aiempaa suurempaa kysyntää, mikä kannustaa kehittämään tarjontaa. Koko 2000-luvun kiertonopeuden hyytyminen on vahvasti yhteydessä jättimäiseen rakenteelliseen työttömyyteen.

Toinen rahan kiertonopeuteen vahvasti yhteydessä oleva muuttuja ovat tuloerot. Vikkelimmin raha liikkuu pois vähävaraisten käsistä. Heillä on suuret tarpeet, eikä kestä kauaa keksiä rahalle käyttöä. Kun keskiluokka ja köyhin osa väestöstä rikastuu, se elvyttää rahan kiertoliikettä.

Vastaavasti kaikkein rikkaimmat ovat taipuvaisia hyvin harkitsevaan kulutukseen. Vaikka joku törsäisikin kerralla miljoonia, hän saattaa miettiä ostopäätöstä puoli vuotta. Samat miljoonat olisivat köyhimpien käsiin jaettuna kiertäneet jo kymmeniä kertoja kädestä käteen.

Rikkaita ei nykyaikana kannattaisi syyttää ahneudesta, mikä on tapana. Paljon fiksumpaa olisi syytää heitä piheydestä. He hamstraavat rahojaan liian pitkään ennen kuin törsäävät penniäkään. Rikkaaksi tullaan elämällä säästäväisesti, eikä ihmisen luonne niin vain muutu.

Vaikka ekonomistit ovat 10 vuotta naureskelleet huolilleni, uskallan nyt viimein kirjoittaa rahan kiertonopeudesta, koska Euroopan keskuspankki tuntuu ymmärtäneen ongelman ytimen. Keskuspankki on nimittäin sallinut talletuskorkojen painua miinukselle:

http://yle.fi/uutiset/3-9371957 Miinuskoroista miljoonakulut eläkefirmoille – "Kyllähän tämä on jonkinkokoinen päänsärky"

Kuten uutisen otsikosta näkee, ymmärtävät suomalaiset ekonomistit ja taloustoimittajat tilanteen yhä nurinkurisesti. Heille paikoillaan lepäävän rahan sakottaminen on päänsärky, vaikka keskuspankki tuntuu haastettelujen perusteella hahmottavan varsin hyvin kokonaiskuvan.

Miinus-korossa on kyse eräänlaisesta tabu-aiheesta, nimeltään Demurrage-vero. Se tarkoittaa, että rahan omistajia rangaistaa siitä, että raha ei tee työtään. Tätä veroa voisi verrata myös "varallisuusveroon", mutta sehän merkitsisi sosialismia ja siihen leikkiin en nyt lähde. Varallisuusveroa ei näet pääse pakoon sillä, että pitää rahansa liikkeellä. Demurrage-veroa pääsee - jos vaikkapa luo yrityksen, joka tuottaa nollatuloksen, tai investoi johonkin, mikä on plus-miinus-nolla, silloin välttyy verolta:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Demurrage-vero

"Demurrage-veroa on kokeiltu mm. Itävallan Wörglissä paikallisvaluutan kanssa 1930-luvulla erittäin menestyksekkäästi, ja kokeilusta puhutaankin "Wörglin ihmeenä". Väitteen mukaan jokaisen paikallisvaluutan demurrage-verotetun shillingin työllistävä vaikutus oli 12-14 kertaa suurempi kuin rinnalla kiertäneiden Itävallan kansallisten shillinkien."

Demurrage-veron ihmeeseen uskotaan myös Bristolissa, jossa on luotu oma paikallisvaluutta:

http://yle.fi/uutiset/3-9341486

"– Viralliset valuutat, kuten Britannian punta, ovat monikansallisia. Ne katoavat valuuttakeinottelun ja veronkierron myötä ulkomailla, Mundy sanoo.

Toisin sanoen, kun asiakas maksaa tuotteen tai palvelun Bristolin punnilla, liikkeenharjoittaja voi käyttää sen omiin hankintoihinsa vain Bristolissa. Tämä kannustaa suosimaan paikallisia alihankkijoita ja tuottajia."

Suomessa taloudellinen eriarvoisuus ei ole vielä merkittävästi lisääntynyt, mutta hallituksen toimet tulevat vähentämään entisestään köyhempien kykyä kuluttaa. Samaan aikaan ei ole nähtävissä, että työllisyys paranisi, koska raha ei liiku. Se ei liiku, koska se on enimmäkseen rikkaiden käsissä, joita ei enää kyetä verottamaan kyllin tehokkaasti (koska rahat pakevat maasta, jossa on korkea veroaste). Verot saisivat rahan sentään liikkumaan valtion kassaan ja takaisin markkinoille palkkoina ja valtion tilauksina. Nyt raha on ihmisten hallussa, jotka harkitsevat sen käyttöä kenties aina hautaan asti.

Ongelmaa pahentaa samanaikainen ideologia, joka uskottelee poliitikoille ja talouseliiteille, että raha synnyttää parhaiten työtä, jos se on rikkaimpien käsissä. Nämä jotenkin loisivat työpaikkoja jopa ilman mitään kulutusta, koska heilä on kyky tehdä investointeja - ja samaan aikaan me elämme maailmassa, jossa investointi merkitsee automatisaatiota ja monien työpaikkojen lopullista katoamista.

Kapitalismin end-game ei tarkoita kapitalismin loppua vaan vaihetta, jossa raha ei liiku ja tee työtään, koska sen odotetaan liikkuvan vain jos se tekisi lisää rahaa omistajilleen. Mutta mistä se lisäraha tulisi, jos ihmisillä ei ole työtä, eikä sitä kautta ostovoimaa? Se voi tulla vain velkana, mutta velalla on rajansa.

Koska valtioilla ei ole kanttia verottaa hyödytöntä omaisuutta, ja laittaa rahaa liikkeelle, sen tekee keskuspankki, eräänlainen aikamme Robin Hood.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Suomessa tulot pumpataan heti valtion ja kuntien kassoihin. Kuinka ne voisivat kiertää yhteiskunnassa?

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen

Väärä diagnoosi. Verotus on kansainvälisesti keventynyt samaan aikaan kun rahan kiertonopeus on laskenut. Valtion kassassa raha ei koskaan lepää, vaan se budjetoidaan ja se palaa markkinoille jo ennakkoon määrärahoina, hankintoina ja palkkoina, joista sitten laskelmallisesti verotetaan tietty osuus, joka voidaan käyttää valtion budjetissa uuteen kulutukseen, vaikka rahaa ei ole edes ansaittu. Sitä kutsutaan muun muassa "kerrannaisvaikutukseksi".

Verottamisen sijasta valtio itse asiassa pumppaa rahaa yhteiskuntaan enemmän kuin se verottaa, sillä se ottaa ulkomaista lainaa ja lainaa keskuspankilta. Valtio on siis enemmän antavana kuin ottavana osapuolena. Raha on piilossa ennemmin eläkerahastoissa, sijoitussalkuissa ja suuryritysten kassoissa. Apllella esimerkiksi ollut jo vuosia Suomen valtion budjettiin verrattava käteiskassa. Suomen valtio on siinä ajassa kuluttanut budjettinsa moninkerroin, kun Apple on vain lepuuttanut rahoja. Nokiallakin uutisoitiin Microsoft-kauppojen aikaan olevan 8 miljardin käteiskassa, mutta huippuvuosina se saattoi olla jopa 30 miljardia.

Jos yrityksellä ei ole investointitarvetta, se ei kuluta rahojaan mihinkään. Mikään ei velvoita. Tämä on tätä nykymerkantilismia.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#2
Odotin tuota vastausta. Kerro teoriasi, miten ne sosialisoidaan?

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen Vastaus kommenttiin #3

Ei rahaa tarvitse sosialisoida. Riittää että sitä verotetaan inflaatiolla tai negatiivisella talletuskorolla. Se on silloin pakko laittaa liikkeelle. Täytyy olla keppiä ja porkkanaa rikkaille.

Näin on Keskuspankki toiminut, mutta siitä uutisoidaan jonakin hirvittävänä kriisinä - ikään kuin tämä touhu ei olisi jo muutenkin kriisiä kriisin päälle:
http://yle.fi/uutiset/3-9248651

Nyt olisi aika A) valtioiden ottaa velkaa, jos ja kun saavat sitä negatiivisella korolla, ja laittaa kaikkien aikojen investoinnit käyntiin kaikilla aloilla.

sekä B) rikkaiden siirtää rahat tyhmille lapsilleen, jotka hassaavat ne kaikenlaiseen luksuselämään, jotta saadaan piristysruisketta talouteen. Ongelma on vain se, että usein säästäväisyys on periytyvää.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #4

Ehdotan innovatiivisempaa ratkaisua C)Painetaan rahaa ja jaetaan se kansalle:

http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203298-h...

edit: jos haluamme vielä innovatiivisemmaksi, voimme asettaa painetulle rahalle parasta ennen päivämäärän, ja ohjata mihin se kohdistuu:

http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202684-p...

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen Vastaus kommenttiin #5

Tuosta "rahalle parasta ennen päivämäärä" -ideasta olen itsekin kirjoittanut aiemmin, se olisi ehdottoman tervetullut uudistus, tosin en kirjoittanut ihan samoilla termillä, vaan vetoamalla vanhoihin paperirahojen uudistuksiin. Ennen kuin raha oli digitaalista, oli helppo määrittää, että setelit menettävät arvonsa jos ne on jätetty sukanvarteen, kun vain vaihdettiin setelit uusiin ja vanhat mitätöitiin (ellei niitä ollut inflaatio jo mitätöinyt).

Luulisi, että nyt tietokoneaikakaudella pystyisi selkeästi osoittamaan kenen käsissä raha liikkuu ja kenen käsissä ei liiku, mutta kun ekonomistisen diskurssin valta on niiden käsissä, jotka eivät sellaista läpinäkyvyyttä ja analyysia toivo. Meillähän talouspuhetta televisiossa saavat harjoittaa vain Nordean ja EK:n valitsemat yksityisten pääomatahojen asiantuntijat.

http://juhonieminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2116...

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #5

Ennen kuin voidaan ehdottaa ratkaisua,kuten nyt tämä C),niin pitäisi varmaan analysoida syitä kieron hidastumiseen.

Mikäli se syy on,kuten nyt on,niin kaikella rahalla on vain yksi suunta ja se on kohti sitä hidastumisen syytä. Mikä se syy on?

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen Vastaus kommenttiin #8

Ehdottoman totta on, että syyt täytyisi löytää. Niitä on varmasti useita, ja yksi on yleinen talouspessimismi, senhän kaikki ekonomistit myöntävät. Lykätään ostopäätöksiä, kun on huoli tulevaisuuden työpaikasta.

Toinen mikä tiedetään rahan totaaliseksi jämähdyspaikaksi ovat erilaiset verovälttelyt, sikäli kuin niissä raha pyrkii välttämään veroja pysyttelemällä hissukseen. Vakuutuskuoret ja lykätyt optioiden maksut ovat rahaa joka ei tee mitään työtä. Silloin taustasyy on se, että pieni omistava eliitti ja superjohtajat tienaavat liikaa, mihin yhdistyy myös näitä verovälttelykeinoja.

Kaikki verotukselliset porsaanreiät täytyisi suunnitella sellaisiksi, että ne kannustavat ennemmin investoimaan kuin jäädyttämään rahaa. Se on tietenkin helpommin sanottu kuin tehty.

Avainasemassa ovat tietenkin tutkimukset, eikä filosofointi, mutta filosofiaa tarvitaan myös siihen että syntyy painetta tehdä ja analysoida niitä tutkimuksia, sekä keskustella niiden tuloksista.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Koska raha on määritelmällisesti suoranaista valtaa,niin mitä tarkoittaa silloin rahan kiertonopeuden hidastuminen?

Eikö se tarkoitakin vallan keskittymistä.

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen

Siitä se varmasti kielii. Rahan käyttäminen on myös valtaa (vähän riippuu miten sen ajattelee), joten rahan liikkeen hidastuminen voi kertoa myös että valta ei osaa tai ehdi tehdä päätöksiä.

Näemme SOTE-kuvioista ja muusta vatuloinnista, miten vaikea on nykymaailmassa (kun on EU:n ja kansalliset juridistiikat päällekäin) suunnitella toimivia lakeja, kun kaikki on monimutkaisempaa. Samalla tavalla voi ehkä olettaa että miljardöörin tekemät päätökset ovat monimutkaisia. Ne siis vaativat aikaa.

Duunarit ovat tunnettuja siitä, että he eivät vatuloi oman elämänsä päätöksissä. Jos elää kädestä suuhun niin koko maallinen omaisuus kuluu 12 kertaa vuodessa, tai ehkä 17 kertaa vuodessa, riippuu palkkapäivien tiheydestä.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Rikkaat bisnesmogulit ovat rikkaita, koska osaavat käyttää ja sijoittaa rahaa oikein. Eli rikkaat ovat kapitalismin moottori, ilman heitä systeemi pysähtyy.

Bisnesmoguleilla on poikkeuksetta enemmän velkaa kuin rahaa, ja heidän investoinnitkin ovat velkaisia. Eli he eivät ole poistaneet systeemistä rahaa, vaan velka on lisännyt sitä.

Keskiluokan ostovoimasta ei ole hyötyä, jos tehtaat eivät tuota tavaroita joita keskiluokka haluaa ostaa. Ainoastaan rikkaat kapitalistit osaavat perustaa tehtaita joissa tuotetaan haluttuja tavaroita. Neuvostoliitossa osattiin myös perustaa tehtaita, mutta niiden tavaroita ei halunnut kukaan.

Siis, mielestäni pääomien kasaantuminen ei hidasta rahan liikkumista. Suurin jarru rahan nopeudelle on korkea verotus. Rahaa ei kannata käyttää, ellei ole pakko, koska verottaja ottaa suurimman osuuden. Tällöin itse tekeminen ja vaihdannaistalous on kannattavampaa. Esim. järkevämpää syödä kotona, kun käyttää päivän palkkaa illalla ravintolassa.

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen

Kiitos siitä, että artikuloit juuri sen paradigman, jota kirjoituksessani kutsun 2000-luvun alun kauppislaisen maailmankäsitykseksi.

Tuostahan tässä juuri keskustellaan, että mikä on totta ja mikä uskomusta. Paljon on globaalissa keskustelussa ehtinyt näkemyksiä virrata ja akateemisten peruskurssien opeista on moni kohdannut karuja realiteetteja.

Verottaja esimerkiksi ei ota yhtään mitään. Verottaja siirtää, siksikin niitä kutsutaan "tulonsiirroiksi" tai "määrärahoiksi". Verottajan käsittelemän rahan päämäärä on jonkun palkkatili, koska verottaja on suuri kuluttaja, suuri tilaaja ja suuri työnantaja. Verottaja myös pumppaa talouteen rahaa enemmän kuin siitä ottaa pois, koska verottaja ottaa lainaa (6 miljardia vuodessa) ja maksaa sillä virkamiesten palkkoja.

Ekonomistien teoria joka puolustaa alhaista verotusta, perustuu siihen että rahan määrää lisätään luomalla yksityisen pankkisektorin kautta lisää velkarahaa, jota on esimerkiksi yli 20 x niin paljon kuin talletuksia, koska se on sallittu pankeille. Tämä toimi siihen asti, kunnes velan määrä saavutti rajan, jossa se alkoi herättää poliittista pelkoa ja se tie on yritetty katkaista ensin Kreikassa ja nyt Suomessa, mutta kun ei se oikein tässä tilanteessa toimi sekään näivytyspolitiikka kasvun käynnistäjänä, yllätys yllätys.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Siis, mielestäni pääomien kasaantuminen ei hidasta rahan liikkumista. Suurin jarru rahan nopeudelle on korkea verotus. ''

Yksikään vero ei luo uusia työpaikkoja.

Suomi on Lafferinkäyrällä jo iltaruskossa.

Verot eivät enään tuota ja pitää tehdä vitutusveroja kuten venevero, jonka tuotto on 17 miljoonaa, mutta haitat paljon suuremmat.

Tuosta verosta voi päätellä Kekkosta lainaten: ''Onnettomat tunarit on hallituksessa.''

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen

Rinnakkaisvaluutasta kirjoittaa myös tiedetoimittaja Jani Kaaro. Hän on myös samalla tavoin nähnyt yhteyden rinnakkaisvaluutan ja negatiivisen talletuskoron välillä:

"Jos rahaan voi säilöä arvoa, se luo lyhytnäköisen kannustimen. Haluaisitko sata euroa nyt vai 110 euroa vuoden päästä?

Mitä jos raha, jonka saat tänään, menettäisi vähitellen arvoaan, niin että vuoden kuluttua se olisi täysin arvotonta?"
http://yle.fi/uutiset/3-9363257

Toimituksen poiminnat