*

Kvalifysiikka Kasinolla lyön aina vetoa sen puolesta että kasino voittaa.

Yksityistämällä luodaan vain toinen verottaja

Halusin Carunan sähkönsiirtomonopolin ja muiden viimeaikaisten uutisten valossa etsiä vastauksia siihen, onko julkisen terveydenhuollon yksityistäminen oikeasti niin huono idea kuin uutiset maailmalta kertovat.

Tiedämme, että Ruotsissa yksityistäminen on lisännyt terveydenhoidon kustannuksia. Seuraava katkelma ei ole vasemmistolaisesta mielipidekirjoituksesta, vaan ulkoministeriön tiedotteesta:

"Uppsalan yliopistossa hiljattain laaditun tutkimuksen mukaan kustannukset ovat kasvaneet."

http://www.finland.se/public/default.aspx?contentid=308296&culture=fi-FI

Vuonna 2010 Suomessa ulkoistettiin paljon kunnallisia palveluja ja silloinkin terveydenhuollon yksityistäminen lisäsi kuluja:

"Kilpailutus ei ole myöskään laskenut kustannuksia, vaan lähinnä nostanut hintoja."

http://yle.fi/uutiset/terveydenhuollon_ulkoistaminen_on_jopa_lisannyt_kuluja/5525879

Kyse voi silti olla vain yksittäistapauksista, eikö niin? Minua ei vielä vakuuta SAK:n syksyllä ilmestynyt uutinen yksityisen raideliikenteen huimista hinnoista Britanniassa:

https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/yksityistetyt-junat-tulevat-kalliiksi-britanniassa-2015-10-01

 

Päätin etsiä parempaa tietoa englanniksi ja löysin vuonna 2012 julkaistun meta-analyysin. Siinä on verrattu yli sataa tutkimusta sekä yli tuhatta eri tapauskertomusta ympäri maailmaa:

http://journals.plos.org/plosmedicine/article?id=10.1371/journal.pmed.1001244

Tulos on vähintäänkin yllättävä. Luulin nimittäin aidosti, että tässä kysymyksessä vallitsisi jonkinlainen epäselvyys:

"systematic review do not support the claim that the private sector is usually more efficient, accountable, or medically effective than the public sector; however, the public sector appears frequently to lack timeliness and hospitality towards patients."

Toisin sanoen meta-analyysin perusteella tutkimustieto ei tue väitettä, että yksityistämisellä saavutettaisiin säästöjä, tehokkuutta tai parempaa hoitoa. Yksityisellä sektorilla potilaille (kilpailun avaamisen tai erilaisen asiakassuhteen) ansiosta ollaan kohteliaampia, siinä kaikki.

Löysin myös toisen meta-analyysin, jossa on verrattu jätehuollon yksityistämisen väitettyjä säästöjä ympäri maailmaa:

http://www.ub.edu/graap/metacost.pdf

Jälleen samansuuntainen tulos: "However, empirical evidence from around the world does not show strong or systematic support for lower costs under private delivery."

Laajojen aineistojen vertailu ei siis paljasta, että yksityistämisen kautta saavutettaisiin mitään systemaattisia säästöjä myöskään jätehuollossa.

En oikeastaan tiedä mitä hittoa tästä taas pitäisi ajatella. Tuntuu, että Suomen nykyinen hallitus saa taustajoukoiltaan jotain ihan ihmeellisiä paniikissa kyhättyjä malleja, jotka eivät perustu avoimeen keskusteluun tai asiantuntijalausuntoihin, eikä niiden tueksi löydy empiiristä todistusaineistoa. Hallituksen päämäärät ovat niin puhdasta ideologista huttua, että ei tarvitse olla dosentti kyseenalaistaakseen esitettyjä olettamuksia.

Ongelma on yksinkertaistettuna se, että jos meillä on yksittyinen terveydenhuolto, jota hoidetaan julkisin varoin, se tarkoittaa, että järjestelmää käyttävillä kansalaisilla on kaksi verottajaa: ensin valtio kerää verorahat, joilla toiminta pidetään yllä ja sen jälkeen omistajat keräävät oman veronsa voittoina. Asiakas on tuplasti verotettu.

Ei yksityinen palveluntuottaja lähde kilpailemaan julkisen kanssa niillä alueilla, joilla se ei pysty tekemään voittoa. Heikoimmin tuottavat palvelut jäävät aina kuntien tai valtion vastuulle.

Helsingin kaupungin hoitopalveluiden yksityistämisestä tiedän lisäksi sen, että työntekijöiden mukaan lähes kaikki työhön liittyvät tehtävät ovat kehittyneet huonompaan suuntaan, samalla kuin palkka ja sovitut oikeudet ovat heikentyneet.

Mehän sitä paitsi tiedämme, että juuri terveysbisneksessä veroja pakoillaan tehokkaasti. Mehiläinen oli vasta muutama vuosi sitten otsikoissa, kun se maksoi yhteisöveroa vain pari prosenttia:

http://yle.fi/uutiset/terveysbisneksessa_osataan_saastaa_veroissa/5457003

Vaikka nykysysteemissä ja yksityistetyssä järjestelmässä kustannukset olisivat asiakkaalle ja valtiolle samansuuruiset, pitkän tähtäimen ongelmaksi muodostuvat työntekijöiden jaksaminen sekä veroparatiisit. Mitä enemmän sijoittajat saavat käsiinsä rahaa, sitä enemmän he sitä jemmaavat jonkinlaiseen verojärjestelyyn, jossa ollessaan raha ei kierrä kädestä käteen ja pyöritä talouden rattaita. Väite kuuluu, että rikkaat investoivat, mutta kun sitäkin on tutkittu:

"...data from the Bank for International Settlements (BIS), the International Monetary Fund (IMF) and private sector analysts to construct an alarming picture that shows capital flooding out of countries across the world and disappearing into the cracks in the financial system."

http://www.theguardian.com/business/2012/jul/21/offshore-wealth-global-economy-tax-havens

Pääoma vain virtaa ulos valtioista ja katoaa kuin maan rakoon. Prosessissa valtiot väistämättä velkaantuvat. Tätäkö prosessia hallitus haluaa kiihdyttää juuri kun saimme maailmalta tuoretta tietoa verojärjestelyiden mittavuudesta, eikä vanhakaan tieto yksityistämisen tehosta ole kovin mairittelevampaa?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen

Myös amerikassa on tehty laajoja vertailututkimuksia. Vuodelta 2014:
http://americancityandcounty.com/privatization-out...

Keskustelua käytiin myös 1991, kun Neuvostoliitto romahti:
https://hbr.org/1991/11/does-privatization-serve-t...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Muuttujia on paljon. Kilpailutukset eivät tunnu menevän koskaan nappiin. Sen sijaan vapaa kilpailu on usein hyvä ratkaisu. Se näkyy bussilipuissa joiden hinnoista hävisi yli puolet kun sinne saatiin kilpailua. Tai lähes ilmaisissa kännykkäliittymissä.

Terveydenhuoltoon liittyy erityisesti toki vaikeitakin ongelmakohtia. Varsinkin kalliimman erikoissairaanhoidon osalta. Tanskalainen systeemi on ehkä hyvä. Julkinen puoli ei kilpailuta vaan potilaat kilpailuttavat - ja erikoissairaanhoito on julkisella.

Yleensä parempi ratkaisu saadaan kun ongelmaa ratkoo monta toimijaa. Sen joka tekee parasta duunia, kuuluu toki saada suurin voitto.

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen

Onnibussi on kieltämättä laskenut hintoja merkittävästi, jos sitä tarkoitat. Siinä on kuitenkin taustalla pikemminkin uusi liiketoimintamalli kuin kilpailu. Nythän mikään muu ei kilpaile Onnibussin kanssa, eli järjestä samalla periaatteella kuljetuksia. Hyvät organisaatiouudistukset ovat aina tervetulleita.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Mutta samalla se laski kaikkien muidenkin firmojen lippujen hintoja aivan tolkuttomasti. Ja nyt vaikutus on ulottunut jopa veeärrään asti. Ja hauskinta tässä on se, että hintojen lasku on lisännyt matkustajia niin paljon että firmat voivat edelleen tehdä voittoa vaikka yleisimmillä reiteillä liput maksavat viidesosan siitä mitä kymmenen vuotta sitten.

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen Vastaus kommenttiin #4

VR on saanut vuosia kritiikkiä siitä, että se on nostanut hintoja ja karkottanut asiakkaita. Junalippujen hinnat ovat olleet tolkuttomat verrattuna esimerkiksi yksityisautolla saman matkan kulkemiseen, ainakin jos autossa on enemmän kuin yksi henkilö. Se on ollut lyhytnäköinen yritysstrategia. Jokainen uusi johtaja on halunnut lyhyellä tähtäimellä lisätä voittoja ja samalla karkoittanut asiakkaita. Se on huonon palkintojärjestelmän vika. VR on nähty bisneksenä eikä palveluna. Se olisi ollut kuitenkin ehkä kannattavampaa nähdä palveluna eikä voitontavoitteluna. Samalla olisivat junat olleet täydempiä ja kannattavuus parempaa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Hyvä kirjoitus, Juho. Kiitos tästä.

Käyttäjän dottore48 kuva
Kari Ellimäki

Jo yksi ainoa elementti tekee myös terveydenhuollossa kilpailun hyväksi: yksityisen puolen ei kannata pitää pöhöttynyttä hallintoa, joka taas esimerkiksi terveyskeskuksiin on muodostunut.

Toinen seukka on uudet toimntatavat,jotka tehostavat toimintoja.

Jo nämä kaksi asiaa: kevyt hallinto ja uudet toimintatavat pakottavat myös julkisen puolen reagoimaan.

Näin kilpailu parantaa myös julkisen puolen toimintatapoja, joten kilpailutilanteen olenassaolo parantaa niin julkisen kuin yksitisen puolen toimintoja eikä enää pärjätä julkiselle puolelle niin tyypillisellä "näin on aina tehty"-sloganilla.

Eli mitään dramaattisia eroja kustannuksissa ei tarvita, koska kilpailu sinällään parantaa toimintoja kummallakin puolella.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Eipä siellä terveyskeskuksissa juuri mitään hallintoa näy, kyllä kaikki tekevät potilastyötä. Ihmettelen vain, miten esimerkiksi terveyden- ja sairaanhoidon tietojärjestelmät tulevat toimimaan tulevassa kilpailutilanteessa, kun ne eivät nytkään toimi. Joutuuko lääkäriin tuleva potilas kuljettamaan mukanaan koko potilashistoriansa? Lääkärit eivät nykyisinkään ehdi tutkimaan potilastietoja, vaan on täysin potilaan vastuulla kertoa kaikki aikaisemmat sairautensa. Kokemukseni terveyskeskuksissa toimivista vuokralääkäreistä on sellainen, että he käyttävät koko vastaanottoajan tietokoneen räpläilyyn, tekevät ehkä diagnoosinkin ja lääkityksen valinnan terveyskirjaston avulla. Lääkärien koulutus taitaa perustua nykyisin netin selailuun.

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen

Paljon rahaa on Suomessa haaskattu jatkuviin organisaatiouudistuksiin. Heti kun jokin tietojärjestelmä saadaan vuosien taistelun jälkeen toimimaan niin se vaihdetaan uusiin. Soteuudistuksessa olisi tärkeää että eri alueet voisivat hyödyntää yhteisiä tietokantoja. Jos osassa on yksityinen ja osassa julkinen ja vielä useita yksityisiä firmoja rinnakkain niin miten hyvin se onnistuu?

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Hienoa tekstiä, kiitos!

--

Joskus markkinamekanismi toimii ja joskus ei.

Kaikki idelogisointi pitää unohtaa ja tarkastella vain tuloksia.

En mitenkään usko, että yksityistäminen vähentäisi terveydenhuollon kokonaiskustannuksia. Uskooko oikeastaan kukaan? Edes ne jotka yksityistämistä ajavat?

Sotesta on tullut poliittisen suhmuroinnin irvikuva: maakuntia sinne, yksityistämistä tänne. Sen sijaan, että oltaisiin keskitytty itse ongelman ratkaisuun.

Insinöörin aivoilla oletan, että suurimmat korjaukset olisi saavutettu muutamilla yksinkertaisilla ja edullisilla muutoksilla nyk. terveydenhuoltojärjestelmään.

Antti Jokela

Hakukoneella löytyy tukea myös vastakkaisille mielipiteille:

- Mänttä-Vilppulassa oli maan korkein kunnallisveroprosentti (22%), kun sote-palvelut päätettiin ulkoistaa Pihlajalinnalle vuoden 2013 alusta. Jos kokemukset skaalattaisiin koko Suomeen, niin ensimmäisenä vuonna säästettäisiin 2.5 miljardia euroa ja seuraavana 5 miljardia.

http://www.taloussanomat.fi/terveydenhuolto/2015/0...

- Espoossa yksityistettiin Espoontorin terveysasema vuonna 2013. Nyt merkittävästi isompi osa väestöstä pääsee hoitoon samalla rahalla ja on sitä paitsi hyvin tyytyväisiä saamaansa hoitoon.

http://yle.fi/uutiset/yksityistamalla_laatua_espoo...

- Vakuutusyhtiö Pohjolan oma yksityissairaala aloitti toimintansa vuonna 2013. Yhtiö perustelee oman sairaalan perustamista hoitoketjun nopeuttamisella. Sen mukaan potilaiden hoitoonpääsy on nykyään liian hidasta ja samalla myös asiakkaiden korvauskulut kasvavat.

http://yle.fi/uutiset/kilpailu_yksityisessa_tervey...

Mitä tästä opimme? Netistä löytyy tukea kaikille mielipiteille. Sillä on nimikin: vahvistusvinouma.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vahvistusvinouma

Blogistin käyttämistä meta-analyyseista ensimmäinen käsittelee terveydenhuoltoa pieni- ja keskituloisissa maissa, joiden bruttokansantuote on alle 12275 dollaria. Miten relevantti se on Suomen tilanteessa?

Jätteenkäsittelyä koskeva analyysi toteaa, että yksityistäminen toimii kiinteän jätteen osalta, mutta huonommin jäteveden. No, Sherlock, vesilaitos on yleisimmin käytetty esimerkki luonnollisesta monopolista. Tietenkään julkista monopolia ei pidä yksityistää muuten kuin tarkkaan järkeä käyttäen, koska suurin osa hyödyistä seuraa kilpailusta, jota monopolissa ei määritelmän mukaan ole.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luonnollinen_monopoli

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tuo Pohjolan sairaala on muutenkin hyvä esimerkki. Ortopedi ottaa siellä vastaan päivässä kolme kertaa enemmän potilaita kuin HUS, eikä kukaan varmaan koe saavansa huonoa hoitoa. Samalla se on esimerkki siitä kuinka rahoituksen yksikanavainen järjestelmä luo myös insentiivejä hoitaa potilas kuntoon mahdollisimman hyvin ja nopeasti. Pohjola hoitaa paljon omia vakuutusasiakkaitaan ja vakuutusvirkailija on sairaalassa paikalla. Tutkimusten ja hoitojen maksusitoumukset voi saada välittömästi käteen.

Jos Pohjola ei hoida potilasta hyvin ja nopeasti, se joutuu monesti maksamaan ansionmenetyskorvauksia. Nopea hoito 'maksoi mitä maksoi' yleensä säästää kokonaiskustannuksia maksajalla.

Miettikääpä kunnan ja kelan intressejä vaikka työttömän kohdalla. Kunta vastaa hoitokuluista sekä toimeentulotuesta ja kela sairauspäivärahoista. Jos kunta jättää kaverin mätänemään kotiinsa vailla hoitoa, se itseasiassa säästää rahaa panemalla elatuksen kelan hoidettavaksi.

Insentiivit ovat aivan väärän suuntaiset.

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen

Juuri näin. Tapauksia löytyy puolesta ja vastaan, ja siksi pitäisi perehtyä asiantuntijalausuntoihin ja tarjolla olevaan tietoon.

Nyt puolin ja toisin ollaan ideologisessa poterossa. En minäkään sano, että yksityistäminen ei joskus toimisi, mutta hallituksella on paha tapa sivuuttaa dosentit ja luottaa tausjoukkoihinsa. Siitä tavasta pitäisi päästä pois. Jos kaikki puolueet luottaisivat kussakin kysymyksessä tarjolla olevaan parhaaseen tietoon niin ei tarvitsisi niin verisesti tapella.

Meta-analyysit siis varsinaisesti vain osoittavat sen että yhtä hyvää yksityistämispäätöstä kohden on tehty yksi huono yksityistämispäätös. Niitä huonoja päätöksiä ei tehtäisi niin paljon, jos omaan mielipiteeseen ei uskottaisi niin lujasti.

Antti Jokela

Varmaan juuri tuo ideologinen painolasti johtaa huonoihin päätöksiin ja kompromisseihin. Kultainen keskitie on tässäkin paras. On toisaalta luonnollisia monopoleja, kuten vesilaitos, joiden yksityistäminen tuskin tuo erityisiä etuja. Sitten toisessa ääripäässä ovat vaikkapa tietoliikennepalvelut, jotka ennen olivat kalliita ja kankeita kansallisia monopoleja. Nyt ne on avattu kilpailulle eikä kai kukaan kaipaa Posti- ja Telelaitosta takaisin.

Hankintatoimi on myös oma tieteenalansa, jonka osaaminen näyttää olevan heikkoa julkisella sektorilla. Kyse ei ole vain tarjouspyynnön tekemisestä. Hyvä kauppiashan yrittää aina myydä arvoa, mutta ammattitaitoinen ostaja taas pyrkii hankkimaan kustannusperustaisesti. Teollisuudessa horisontalisoituminen on ollut trendinä jo vuosikymmeniä: yritykset ovat keskittyneet ydintoimintoihinsa ja ulkoistaneet kaiken muun. Osaamista siis on saatavilla.

Käyttäjän elinakeranen kuva
Elina Keränen

Jätit mainitsematta, että tuo 2012 meta-analyysi koskee matalan ja keskitulotason maita, eli mitenkäs yleistettävyys Suomeen? Ihan vahingossa unohdit mainita?

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen

Suomeen helposti verrattavia maita on vaikea löytää ja muutenkin yksi-yhteen tutkimuksia. Tuo toinen esimerkki jätehuollosta sopii vielä heikommin nykytilanteeseen. Suomessahan jo taitaa olla yksi maailman parhaimmista kierrätyssuhteista ja ilmeisesti melko hyvin ollaan onnistuttu myös pohjavesien suojelussa jätealueilla.

Meta-analyysejä on tehty vähän ja halusin kirjoittaa siitä lähtökohdasta. Täydellistä tietoa on harvoin tarjolla, ja tarjolla olevaa tietoa on hyvä tulkita kriittisesti. Silti suuntaa antava tieto on tärkeä saattaa keskustelun piiriin. Äkkiseltään en osaa sanoa vaikuttaako verrokkimaiden tulotaso asiaan vähän, paljon tai ei ollenkaan.

Toimituksen poiminnat