*

Kvalifysiikka Kasinolla lyön aina vetoa sen puolesta että kasino voittaa.

Pk-yritysten vaikutukset työllisyyteen löivät ällikällä

Kävin eilen Stadissa etsimässä kolmijalkaista jakkaraa. Erottajalla vastaan käveli entinen naapurini Bo Hager. Poikkesimme kahvilaan ja puhuimme taloudesta, kuten yleensä. Bo ihmetteli uutista, jonka mukaan Suomeen syntyneistä uusista työpaikoista...

"Vuosien 2001–2012 välillä... pk-yritysten osuus oli peräti 92,5 prosenttia."

http://rohkeasuomi.fi/2014/10/pk-yritykset-suomen-johtotahtena/

Ystäväni piti ällistyttävänä väitettä, että nyky-Suomessa niinkin paljon työpaikkoja loivat pitsa-kebabit.

Nauroin ääneen, sillä tajusin miten hullunkurisesti olin itse ymmärtänyt koko asian. Minä kun olin kaikki nämä vuodet luullut, että pk:lla viitattiin parturi-kampaamoihin. Ajattelin, että siitä syystä niitä oli joka paikassa.

Naureskelimme siinä hetken toistemme väärinkäsityksille, kunnes tajusimme, että par'aikaa istuimme pulla-kahveilla. Tässä me siis itsekin taas työllistimme pk-sektoria.

Näin sitä voi ystävien kesken mukavasti rupatellen täydentää omaa maailmankuvaansa. Viimeinkin meille hahmottui, mistä tuo huomattavan suuri luku 92,5% muodostui: pitsa-kebab, parturi-kampaamo ja pulla-kahvit. Olihan siinä jo työllisyyttä kyllikseen.

Ja miten loogiseksi suomen kieli taas paljastuikaan! Varmaan koulussakin ensimmäisenä opetettiin, että termi pk-sektori on luotu muistisäännöksi, mutta me olimme sen jo autuaasti unohtaneet, vaikka enin osa kansasta teki töitä näissä yrityksissä - jopa politiikan kommentaattorit, pankkikonsultit ja pakinoivat kolumnistit. Pk-duuni oli peruskauraa.

Kirjaimet p ja k olivat suomalaisen työn Jin ja jang, erilliset ja erottamattomat kuten porvarit ja kansa.

Viereisessä pöydässä istunut vanhempi rouvashenkilö oli kuunnellut keskusteluamme. Hän huomautti hieman närkästyneenä, että pk-sektorilla kylläkin tarkoitettiin "pääkaupunki-seutua". Hänen näkemyksensä mukaan 92,5% Suomen kansantuotteesta syntyi pk-seudulla. Siksi ne loputkin pian muuttaisivat Helsinkiin, työn perässä. Kehä III:sen ulkopuolella pyöri enää vain pari paperi-konetta ja maakuntiin jäivät vain paksukalloisimmat pölhökustaat. Jos joku tahtoi väkisin perimmäiseen korpeen jäädä asumaan niin tulkoot sitten toimeen perunalla ja kaljalla, poronhoidolla ja kalastuksella.

Rouva taisi olla kotoisin Töölöstä, mutta en voinut kuin ihailla sitä miten paljon merkitystä oli luterilainen henki saanut kiteytymään äidinkielemme yhteen sanaan. Ja vaikka putoaisimme kaikkien turvaverkkojen läpi, oli vielä toivoa työllistyä pussi-kalja-sektorilla. Viime hädässä uraa voisi luoda puisto-kemistinä tai pullon-kerääjänä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Töölöläisrouvalle terveisiä vaan... jos laittaisi lippalakin päähänsä ja läksis käymään maaseudulla Järvenpäässä, niin erehtyisivät luulemaan vielä Nils-Erik Wilskmaniksi (vai mikä se nyt oli)...

Seppo Korppoo

Juho on aivan oikeassa,

Sen lisäksi, että luo yli 90% uusista työpaikoista, pk-sektori työllistää yrityspuolella reippaasti yli puolet suomalaisista ja tekee myös yli puolet BKTstamme.

Pk-sektroilta tulevat parhaat uudet ideat ja ne muutenkin ovat kaikkein dynaamisin osa talouttamme.

Eikö olekkin kummallista, että juuri pk-sektori on heitetty ulos yhteiskunta- ja kilpailukyky-neuvotteluista?

Mistähän se oikein johtuu? Olen tästä aivan äimänkäkenä!

Seppo Korppoo

Toimituksen poiminnat