*

Kvalifysiikka Kasinolla lyön aina vetoa sen puolesta että kasino voittaa.

Mihin joka vuosi katoaa viisi miljardia?

Hallitus kertoo ottavansa tänäkin vuonna uutta velkaa viisi miljardia euroa. Virallisen selityksen mukaan lainaraha menee "palveluiden ja hyvinvoinnin rahoittamiseksi."

Tässä koko kuviossa on eräs mystinen puoli, johon hallitus ei tahdo huomion kiinnittyvän: Mihin se viisi miljardia vuoden lopulla on kadonnut?

Suomen kauppatase, eli tavaran viennin ja tuonnin suhde vuonna 2015 oli ylijäämäinen:

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2015/09/07/vienti-koheni-heinakuussa-kauppatase-ylijaamainen/201511462/12

Kaupan kautta Suomeen on siis tullut enemmän rahaa kuin poistunut. Jos valtio on myös ottanut velkaa, niin silloin varallisuutta pitäisi olla kotimaisessa taloudessa aiempaa enemmän. Kauppataseen ylijäämäisyys tarkoittaa, että raha ei pakene maasta aikakaan siitä syystä, että suomalaiset kuluttajat ostaisivat holtittomasti tavaroita ulkomailta. Me myymme enemmän kuin ostamme.

Missä se raha piileskelee? Miksi viime vuoden velkaraha ei enää tänä vuonna kierrä kädestä toiseen ja synnytä työpaikkoja?

Virallisen selityksen mukaan viisi miljardia on haaskattu työttömille ja köyhille hyvinvointivaltion turvaamiksi, mutta köyhät ovat tunnettuja siitä, että he kuluttavan jokaisen saamansa pennin. Siitä heitä syytetään, liian leveästä elämisestä. Taantuma johtuu siitä, että vähävaraiset pienellä panoksellaan osallistuvat rahan ja kulutustavaroiden liikuttamiseen.

Pienituloisten pienikin ostovoima työllistää kymmeniä tuhansia ihmisiä, joilla edelleen on säännöllisiä töitä. Keskiluokan palkkojen ostovoima puolestaan työllistää satoja tuhansia ihmisiä lisää, mutta joka vuosi se viisi miljardia joka on otettu lainana katoaa mystisesti talouden kierrosta ja tilalle täytyy ottaa uutta lainaa.

Miten voi olla mahdollista, ettei kukaan tunnu tietävän mihin hukkuu vuosittain viisi miljardia euroa tai enemmänkin? Palkat eivät nouse, eikä inflaatiota ole, joten kierrossa olevan rahan määrän lisääntymisen tulisi kasvattaa taloutta.

Sosiaaliturva, palkat tai verottaminen eivät poista kierrossa olevan rahan määrää. Raha palaa takaisin kulutukseen tai se verotetaan valtio kassaan, elleivät ihmiset piilota sitä sukanvarteen, mitä suuresti epäilen.

 

Jos pyörän renkaaseen täytyy joka aamu pumpata lisää ilmaa, siinä täytyy olla reikä. Miten muuten ilmiötä voisi selittää?

Onko sattumaa, että maltilliset arviot suomalaisten yritysten vuosittain veroparatiiseihin piilottamista summista ovat kutakuinkin juuri viisi miljardia euroa?

http://demokraatti.fi/veronkierrosta-viiden-miljardin-menetykset-kokoomusta-ja-rkpta-ei-aidosti-kiinnosta/

Kannattaa huomata, että vuonna 2013 Demokraatissa julkaistu luku ei ole edes mitään opposition nurinaa, vaan SDP oli tuolloin hallituksena - ja heillä vieläpä valtiovarainministerin salkku. Kriittisempien tahojen esittämät luvut ovat olleet paljon suurempia.

Hallituksen näkemyksen mukaan pyöränrenkaassa oleva vuoto tukitaan parhaiten sillä, että lakataan pumppaamasta. Ainakin tässä on se hyvä puoli, että näemme hyvin nopeasti kuka on oikeassa ja kuka on väärässä. Taloutemme ei kasva. Työllisyystilanne ei parane. Siinä on aika hyvänä todiste seitsemännen peräkkäisen porvaripääministerin sekalaisten talousoppien tehosta.

Jos valtio investoisi rakennusprojekteihin tai uuden teknologian yrityksiin, sillä sentään helpotettaisiin vastavalmistuneiden nuorten työhönpääsyä sekä estettäisiin syrjäytymistä, kun työttömyystuen sijaan ihmisille maksettaisiin siitä, että he tekevät töitä. Se ei poistaisi veroparatiiseja, mutta ei myöskään lisäisi velkaantumista, mikä johtuu rahan pakenemisesta maasta. Nyt kaavaillut säästöt eivät puutu varsinaiseen ongelmaan. Ne vain syventävät muita ongelmia.

Suomesta on tulossa järjettömän talousteorian koelaboratorio, josta toivon mukaan on edes muille maille hyötyä. Voivat katsoa mitä Suomi tekee ja sitten toimia juuri päin vastoin.

 

EDIT: Kommenteissa on aivan oikein huomautettu, että kauppatase ei sittenkään tullin tilastojen mukaan ollut vuonna 2015 ylijäämällinen, kuten ensin väitin, mutta useiden vaikeampien vuosien jälkeen se jo lähellä nollaa:

http://www.stat.fi/til/mata/2015/09/mata_2015_09_2015-11-13_tie_001_fi_002.png

Yli varojen eläminen tai hyvinvointipalveluihin käytetyt palkkarahat eivät selitä valtion nykyistä velanoton tarvetta. Joko yhteiskunnassa on laiskaa rahaa jota tulisi verottaa enemmän ja laittaa liikkeelle julkisen sektorin avustuksella (esimerkiksi investointitukina) tai sitten ne miljardit ovat tosiaankin jo jossain ihan muualla. Monissa muissa maissa poliitikot tunnustavat avoimesti, että verottajaa pakeneva raha katoaa kuin tuhka tuuleen, ja läpinäkyvyyden parantaminen olisi ainoa keino selvittää mihin se päätyy ja miten.

http://www.talouselama.fi/uutiset/numerot-eivat-tasmaa-ekonomisti-loysi-todisteita-etta-varallisuutta-pakenee-biljoonittain-veroparatiiseihin-6001269

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (47 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Kauppatase oli Tullin ennakkotietojen mukaan 690M€ alijäämäinen koko vuonna 2015. Viennin arvo laski 4%. Yhdessä vuodessa.

Harmaan talouden (ei minkään veroparatiisibisneksen) bruttoarvo voi ehkä ollakin 5 miljardia. Mutta ihan turha kuvitella että sen vaihtoehtona olisi veronalainen talous. Harmaa talous syntyy kun naapurilta ostetaan virolaista viinaa tai venäläistä tupakkaa. Tai kun tutulle sähkömiehelle maksetaan pimeästi kun se asentaa autotalliin sähköt. Tai kun ministeri tekee oviremontin ilman kuittia. Osa viinasta jäisi juomatta ja remonteista tekemättä jos verottaja pääsisi siihen väliin. Siksi nuo arviot harmaan talouden määrästä ovat aivan perseestä.

Suomi voi katsoa muita maita jotka selvisivät talouskriisistä ja todeta että yhteistä niillä oli työehtojen heikennykset ja/tai julkisten menojen säästöt.

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen

"Suomi voi katsoa muita maita jotka selvisivät talouskriisistä ja todeta että yhteistä niillä oli työehtojen heikennykset ja/tai julkisten menojen säästöt."

Julkisten menojen säästöt eivät varsinaisesti ole nostaneet ainakaan Espanjaa tai Kreikkaa kriisistä, vaan ne polkevat yhä nollakasvussa ja velka kasvaa. Espanjassa työttömyystilanne on parantunut kyllä palkkojen alenemisen takia, mutta samaan aikaan ostovoiman väheneminen on pitänyt talouskasvun 1% luokassa tai alle.

Nyt en puhunut siitä, ettei palkkamaltti tai yksityisen sektorin palkkojen alentaminen parantaisi ulkomaankauppaa. Sen se varmaan tekisi ja saattaisi myös luoda muutamia työpaikkojakin. Tämä ei kuitenkaan ratkaise velanoton ongelmaa, jos palkkojen pienentyessä valtion verotulot pienenevät.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Entäpä Irlannissa, jossa leikkaukset olivat rajuja. Julkisia menoja leikattiin pakon edessä kerralla 30 % ja maan talous on noussut sittemmin varsin nopeasti ja varsin syvältä suosta ?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Espanjan talous kasvoi viime vuonna yli 3%. Kreikankin talous kasvoi viime kevääseen asti vuoden putkeen kunnes maan vallanneet lakot ja mellakat sekä lainaohjelman kriisi romutti kaiken.

Puhumattakaan sitten Irlannista, Saksasta tai Ruotsista. Kaikki tekivät todella kovia toimenpiteitä ja nyt he keräävät palkintoa siitä.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Espanjan bruttokansantuote kasvoi viime vuonna yli 3 % vauhtia. Työttömyys on korkea, mutta laskussa.

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen

Vaihtotaseen heikot kuukaudet selittyvät enemmän juuri pääoman liikkeillä kuin kaupan kautta. Joka tapauksessa kansaa on turha syyttää tuhlailusta. Rahat pakenevat maasta rikkaiden taskussa. Ulkomainen omistus selittää osan, mutta kotimaisen kysynnän pieneminen työttömyyden laajentuessa heikentää investointien odotuksia. Kansaa ei voi syyttää siitä, että sillä ei ole rahaa jota tuhlata, jotta yritykset tahtoisivat investoida tyhjentääkseen tuhlareiden taskut. Lama on tehnyt kuluttajista varovaisia.

"Vaihtotaseen alijäämä syntyi pääasiassa ensitulon tililtä, joka oli 1,3 miljardia alijäämäinen. Ensitulon tilille kirjataan muun muassa sijoitustuloja kuten korkoja ja osinkoja. Myös palveluiden ja tulojen uudelleenjaon tilit olivat alijäämäisiä."
http://www.verkkouutiset.fi/talous/tilastokeskus%2...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Siis eikä puhe ollut kauppataseesta? Alijäämäinen se on sekin.

Kansalla ON rahaa millä mällätä. Kriisi alkoi 2008 ja siitä lähtien koko kansan reaalitulot ovat kasvaneet 2% ja pienituloisimman desiilin peräti 7%. Suurituloisimman desiilin reaalitulot ovat laskeneet reilu 1% ja suurituloisimman prosentin tulot ovat tulleet alas yli 9%.

Pienituloiset ovat saaneet lisää ja suurituloisimmat ovat menettäneet. Keskimäärin koko kansa on saanut lisää tuloja.

Ongelmat eivät ole niinkään ostovoimassa vaan tuotannossa. Se on romahtanut 2008 lähtien. Teollisuudesta on esimerkiksi kadonnut reilusti yli viidennes.

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen Vastaus kommenttiin #12

"Siis eikä puhe ollut kauppataseesta? Alijäämäinen se on sekin."

Alkuperäisessä kirjoituksessa on ollut puhe kauppataseesta, koska hallituksen syytökset kohdistuvat tavallisiin kansalaisiin joiden "hyvinvoinnilla" on selitetty velanottoa, eli yli varojen elämisellä.

Kommenteissa on tarjottu velkarahojen katoamisen syiksi esim ulkomaista omistusta ja siksi tuossa kohtaa aloin puhua "vaihtotaseesta" täysin tarkoituksenmukaisesti, juuri siitä syystä, että se on eri asia, joka myös täytyy huomioida.

Mitä vaihtotaseeseen tulee niin Tilastokeskuksen laskuissa myös se on hitaasti lähestynyt nollaa ja mennyt jo sen paremmalle puolelle:

http://www.stat.fi/til/mata/2015/09/mata_2015_09_2...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Suomen tulosta tekevistä yrityksistä melkoinen siivu on ulkomaisessa omistuksessa, jolloin voitot eivät jää välttämättä pyörittämään oman maan taloutta - varsinkaan kun investointihalukkuus maahan on varsin olematonta jostakin syystä.

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen

Jos ulkomaisen omistuksen kautta rahaa pakenee noin suuria määriä vuosittain niin sitten varmaan mikään muu ei lopulta pysäytä luisua kuin omaan rahaan palaaminen ja devalvointi. Yritysten voittojen kasvattaminen vain köyhdyttää yhteiskuntaa, jos rahan poistaminen systeemistä ei alenna rahan arvoa. Sillähän tavalla myös osakkeiden arvon aleneminen voi tehdä yritykseen sijoittamisesta kiinnostavampaa koska investoinnilla saa siitä suuremman siivun sen jälkeen kun osakekanta on menettänyt arvoaan myyntien kautta.

Käyttäjän LauriKorhonen kuva
Lauri Korhonen

"Yritysten voittojen kasvattaminen vain köyhdyttää yhteiskuntaa"

Niin, onneksi apple ja google nappasivat kännykkäbisneksen ja pelastivat suomen nokian matkapuhelinbusineksen köyhdyttävältä vaikutukselta. Seuraavaksi olisi hyvä karkoittaa Herlin ja Kone, niin saataisiin tätä köyhtymistä hidastettua. Onneksi maan politiikot tekevät herkeämättä oikeansuuntaisia päätöksiä, joiden takia kannattava (=voitollinen, ilman tukiaisia) yrittäminen suomessa on entistä hankalampaa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Irlantia on auttanut 250 000 työttömän irlantilaisen muutto Britteihin ja EKP:n antama 65 miljardin euron piristysruiske.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Eräillä on sellainen teoria että työttömälle annettu tuki panee taloutta liikkeelle ja herättää kuolleetkin henkiin. Mikähän Irlannin tilanne olisi jos sekin olisi saanut tukea työttömiään?

Hätärahoitusta Irlanti tosiaan otti. Ehkä meidänkin kannattaisi. Saataisiin rakenteet samalla kuntoon. Lainahakemus IMF:lle jo huomenna?

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen

Eihän työttömille annettu ilmainen raha lisää taloutta siinä merkityksessä että työn tuotanto tai työn määräisi kasvaisi, mikä on todellista talouskasvua. Verotus poistaa rahaa rikkaammilta ja siirtää tulonsiirtoina kulutusta köyhemmille. Jos köyhä herkemmin kuluttaa rahoja niin se väliaikaisesti lisää aktiviteettia. Jos köyhien kuluttama raha kuitenkin pakenee ulkomaisen omistuksen kautta maasta tai he ostavat suoraan netistä ulkomaisia tuotteita niin ei se mitään tietenkään tuota.

Köyhiltä poistettu raha ei myöskään tee ihmeitä, jos työpaikkoja ei synny lisää. Ihmiset vain kurjistuvat ja joku toinen tuhlaa rahat.

Jos palataan alkuperäiseen otsikon kysymykseen, niin edelleen jää auki että miten hallituksen nykyiset toimet estävät rahan pakenemista veronkierron ja harmaan talouden kautta. Siihen on keksittävä ratkaisu. Työn hinnan alentaminen ehkä lisäisi työllisyyttä hieman, mutta se myös kasvattaisi yritysten voittoja jotka sitten menevät ulkomaisten taskuun.

Valtion on myös lisättävä verotulojaan ja siihen on monissa muissa maissa puututtu tehokkaasti lisäämällä talousrikoksia tutkivien poliisien ja verovirkamiesten määrää. Eivät talousrikokset pitserioissa synny vaan korkeammalla tasolla.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Kauppatase on täysin eri asia kuin vaihtotase.

Vaihtotase tarkoittaa rahan liikkeitä ulos ja sisään Suomesta. Kauppatase on vain osa vaihtotasetta. Suomesta menee lautoilla ja lentokoneilla (vähän autoilla ja junillakin) miljoonia ihmisiä vuodessa ulkomaille ja he kuluttavat siellä rahaa. Osa ostaakin sieltä jotain (etupäässä viinaa ja tupakkaa, mutta esimerkiksi käytettyjä autojakin) ja tuo sen tänne. Se ei näy kauppataseessa, mutta vaihtotaseessa näkyy.

Sinne ne miljardit menevät, suomalaisten taskuissa, pankki- ja luottokorteissa ulkomaille. Se on perin vähäistä, mitä ne ulkomaalaiset tuovat rahaa tänne verrattuna suomaisten maatkoihin. Kaikki eivät ole hupimatkalla, osa matkustaa työmatkoilla, mutta se on vain pikku rippunen ja sitä tarvitaan viennin edistämiseksi.

Sitten vielä nämä asuntojen ostot ulkomailta. Siihen menee rahaa Suomesta, mutta ei niitä asuntoja tänne tuoda, joten ne eivät näy ulkomaankaupan luvuissa nekään.

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen

"Kauppatase on täysin eri asia kuin vaihtotase.

Vaihtotase tarkoittaa rahan liikkeitä ulos ja sisään Suomesta. Kauppatase on vain osa vaihtotasetta. Suomesta menee lautoilla ja lentokoneilla (vähän autoilla ja junillakin) miljoonia ihmisiä vuodessa ulkomaille ja he kuluttavat siellä rahaa. Osa ostaakin sieltä jotain (etupäässä viinaa ja tupakkaa, mutta esimerkiksi käytettyjä autojakin) ja tuo sen tänne. Se ei näy kauppataseessa, mutta vaihtotaseessa näkyy.

Sinne ne miljardit menevät, suomalaisten taskuissa"

Tietenkin tiedän että vaihtotase ja kauppatase ovat eri asioita. Niiden keskinäisessä kehityksessä ei kuitenkaan ole suuria eroja. Vaihtotase on kyntänyt syvemmällä, mutta sekin on kääntynyt positiiviseksi.

http://www.stat.fi/til/mata/2015/09/mata_2015_09_2...

Tuo on höpöpuhetta että suomalaiset turistit kuluttaisivat 5 miljardia enemmän ulkomailla kuin mitä ulkomaiset matkailijat kuluttavat Suomessa.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Ei kauppatase ole kääntynyt positiiviseksi. Tosin vaje on pienentynyt,joskin alkuvuodesta sekin näyttää kääntyneen kasvuun.

Vuoden 2015 kauppatase oli tullin ennakkotietojen mukaan 427 miljoonaa negatiivinen. Edellisten vuosien luvut:
2014 -1 796 miljoonaa
2013 -2 359 miljoonaa
2012 -2 639 miljoonaa
2011 -3 680 miljoonaa

http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_kotimaan...

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen Vastaus kommenttiin #18

Vuoden 2011 luvuista näkee hyvin, että suomalaiset 2000-luvun alun nousukauden jälkeen todellakin elivät yli varojensa.

Pari huomiota kuitenkin: Ensinnäkin vuonna 2011 luultiin että lama on ohitettu ja monet elivät yli varojensa tuhlaten omia säästöjään. Kun sitten Venäjän kauppa alkoi takkuilla 2013 niin tuli ikään kuin taantuma heti edellisen perään.

Kuluttajat ovat kuitenkin viisastuneet ja vähentäneet kulutustaan tai sitten puheet viennin jatkuvasta laskusta on liioittelua koska kauppatase on radikaalisti parantunut:

Vertaa:
2011 3,6 miljardia alijäämäinen
2015 0,4 miljardia alijäämäinen

Tuo puolen miljardin alijäämä kauppataseessa selittää 10% velanoton tarpeesta. Vaihtotase ehkä selittää miljardin tai puolitoista, jos ulkomainen omistus kuuluu siihen, mutta mihin katoavat lainasta 3 miljardia eli leijonanosa?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #19

Yksityinen tuonti ja verkkokauppa..

Niin ja keskimäärin 2008-2014 eläkerahastoja on paisutettu yhdeksällä miljardilla joka vuosi.

http://tilastot.etk.fi/

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen Vastaus kommenttiin #21

"Ulkomaalaisten matkailijoiden osuus matkailun kokonaiskulutuksesta oli noin 31 prosenttia eli 4,43 miljardia euroa."
http://www.visitfinland.fi/tutkimukset-ja-tilastot...

Jos ulkomaiset matkailijat tuovat Suomeen 4,43 miljardia euroa niin epäilen vahvasti että suomalaiset matkailijat kuluttaisivat aurinkolomalla tai Tallinnassa 4,43 + 3 = 7,43 miljardia. Eiköhän matkailuun käytetä nykyään reilusti vähemmän kuin ennen taantumaa.

Moni matkanjärjestäjäkin meni jo konkurssiinkin kun ulkomaanmatkailu väheni rajusti ja äkillisesti.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #23

Ne ensimmäiset ideat olivat vain heittoja mitä taustalta voisi löytyä.

Sen sijaan vastaus kysymykseesi 'mihin rahat päätyvät' voisi hyvin olla eläkerahastot, joita on kasvatettu yli 9 miljardia joka vuosi kriisin alusta lähtien.

Nyt työntekijöillä on säästössä eläkepäiviä varten niin paljon että niillä voisi ostaa aika lailla kaikki suomalaiset pörssiyritykset.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #19

Valtiontalouden velkaantuminen on eri asia kuin kansantalouden velkaantuminen. Valtio voi ottaa velkaa ja vaikkapa siirtää sen yksityiseen kulutukseen tai käyttää kotimaisiin investointeihin. Kumpikaan näistä ei näy, ainakaan välittömästi eikä täysimääräisesti, sen enempää kauppataseessa kuin vaihtotaseessakaan.

Myöskään kauppataseen alijäämän pieneneminen ei välttämättä tarkoita yksityisen kulutuksen pienenmistä tai viennin kasvua. Se voi tarkoittaa esimerkiksi investointien pienenemistä. Ja tiettävästi juuri näin on tapahtunut.

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen Vastaus kommenttiin #27

Myönnän totta kai, että valtiontalouden velkaantuminen on ongelmallista. En kuitenkaan usko, että ongelma ratkeaa esimerkiksi sillä että valtion sijaan velkaa ottavat opiskelijat, kuten nyt on ehdotettu.

Kulutuksen kohdistuminen paikallisiin palveluihin ja kotimaisiin tuotteisiin parantaisi tasetta ilman että kulutuksen täytyisi pienentyä. Joka tapauksessa arviot harmaasta taloudesta, veronkierrosta ja veroparatiisien varoista ovat puolueettomienkin arvioiden mukaan jättimäisiä.

Nykyhallitus yrittää lisätä investointeja pistämällä kuriin palkat ja palkkamaltti onkin täysin asiallinen vaatimus kilpailukyvyn näkökulmasta jos työteho ei ole kehittynyt. Samaan aikaan hädänalaisten, kuten köyhien eläkeläisten, työttömien, opiskelijoiden tai lapsiperheiden kurjistaminen ei kuitenkaan kohenna taloutta, koska se syö suoraan ostovoimaa.

Todennäköisesti vasta vuosien kuluttua hoksataan millä kaikilla tavoilla veroja on vältelty. Porvarihallitusten verotushalut ovat varsin puutteellisia. Veronkierto on moraalisesti väärin ja heikentää moraalia, vaikka se olisi laillista. Sen laillisuudelle tulisi tehdä nopeasti jotakin ja etenkin lisätä läpinäkyvyyttä, koska ministerikunta näyttää itse huonoa mallia verojärjestelyineen.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Täällä hieman matkailun tuotoista vuosi 2013. Taisi matkailu Aasian suunnasta kasvaa 2015. Tietoja ei lie vielä saatavissa.

Matkailuun kulutettiin Suomessa 14,4 miljardia euroa vuonna 2013 . Summa sisältää suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kulutusmenot Suomessa. Ulkomaalaisten matkailijoiden osuus matkailun kokonaiskulutuksesta oli noin 31 prosenttia eli 4,43 miljardia euroa.

Matkailun aikaansaama arvonlisäys eli jalostusarvo vuonna 2013 oli 4,3 miljardia euroa, joka on 2,5 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Verrattuna muiden toimialojen arvonlisäykseen, matkailun arvonlisä oli suurempi kuin elintarviketeollisuuden, yli kaksi kertaa niin suuri kuin maatalouden ja moninkertainen verrattuna peliteollisuuteen.

http://www.visitfinland.fi/tutkimukset-ja-tilastot...

Mistähän löytyisi tiedot kansalaisten ulkomailla kuluttamista varoista?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Millä Nieminen parantaisi kotimaista kysyntää ?

Tilastojen valossa suomalainen kulutus on kasvanut jatkuvasti vuosi vuodelta aina tähän päivään asti, mutta samalla työttömyys on kuitenkin lisääntynyt.

Julkisia menoja meillä Suomessa on kasvatettu enemmän kuin missään muussa EU / EMU-maassa aikajanalla 2001 -2016, joten sekin oja lienee jo tongittu jo loppuun asti.

Julkisen sektorin palkkamenoja on kasvatettu Kreikan tapaan n. 6 miljardilla eurolla sitten v. 2008, vaikka talous ei ole kasvanut lainkaan, teollisuustuotanto on laskenut ja viennistä hävinnyt yli 10 miljardin euron erä.

Suomen viennin tulisi olla nyt n- 30 miljardia euro enemmän vuosittain, että se vastaisi EU / EMU-maiden viennin kehitystä finanssikriisin jälkeen. Tarvitaan siis monta uutta Nokiaa nykyisen elintason ylläpitämiseen, jota nyt velkarahoin lapsiemme maksettavaksi vastuuttomasti kasataan.

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen

Tässä on aika monta kysymystä, joita tekisi mieli tarkastella erikseen. Luonnollisestikaan minulla ei ole niihin kaikkiin edes puolinaista vastausta. Jutun otsikossa esitän itse kysymyksen ja siihen on hyvin tarjoiltu erilaisia vastauksia, joissa monissa on ollut hyvää tietoa - vaan ei lopullsia vastauksia.

"Millä Nieminen parantaisi kotimaista kysyntää?"

Yksi ratkaisu voisivat olla palvelusetelit. Jos työttömille ja eläkeläisille annettaisiin valtion rahoittamia kuntoilu, lounas ja vaikkapa parturissakäyntiseteleitä tai kulttuuriseteleitä, niin olisi enemmän takeita siitä, että raha menee paikallisen talouden käyttöön ja työllistää näiden alojen ihmisiä suoraan. Palveluseteleillä voitaisiin myös lisätä aktiivisuutta kun syrjäytymisvaarassa olevat ihmiset kävisivät enemmän ulkona syömässä tai vaikka kuntosalilla.

Tästä on monenlaisia kokemuksia maailmalta ja myös huonoja, mutta asiasta sietäisi keskustella. Ennemmin Sanssi-kortin tapausta kannustusta työssäkäyntiin kuin lannistavien byrokraattisten vaatimusten lisäämistä.

Toimeentulotuen nykyinen muoto tulisi kokonaan uudistaa. On kohtuutonta että työttömyystuella saa tienata 300 euroa, mutta vielä huonommassa asemassa olevat eivät saa toimeentulotuen päälle tienata mitään. Tuo kannustinloukku on aivan järjetön.

Perustulolla tai negatiivisella tuloverolla voisi alentaa pienipalkkaisen työn vastaanottamista, kun rahasta jäisi enemmän käteen. Negatiivinen tulovero varmasti lisäisi työllisyyttä ja sitä kautta yritysten tuotantoa ilman työn tehokkuuden suoranaista lisääntymistä. Enemmän porukkaa olisi töissä ja kulutus lisääntyisi hieman vaikka samalla valtion menot pysyisivät ennallaan tai jopa vähenisivät.

Perustulon rahoittamisen mahdottomuudesta puhuminen on aivan älytöntä, kun me nyt rahoitamme järjestelmää, joka ei kannusta työhön mutta maksaa aivan yhtä paljon.

Kotimaista kysyntää voisi tietenkin lisätä myös verottamalla aiempaa paremmin ulkomaista pääomaa ja siirtämällä sitä verorahaa kotimaisiin uusiin yrityksiin startup-yritystukena ja starttirahana.

Jos itse saisin asiasta päättää niin ottaisin joka vuosi vähintään miljardi euroa enemmän lainaa suurella riskillä, mutta nollakorolla ja investoisin sen kaiken uusien teknologia-alojen nuoriin yrityksiin. Jos ja kun niistä jotkin menestyvät niin valtio omistaisi niistä siivun ja saisi siitä tuloja. Se olisi pitkällä tähtäimellä parempi kuin kituuttaminen taantuman pohjalla pelko perseessä.

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen Vastaus kommenttiin #22

Jep, Jep vaan sullekin.

Mitäs menit kysymään. :D

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Tänään se (lainanottomme) katoaa lapsilisäautomatiikkaan jolla perheet Thaimaan-ja Kanarian lomia viettävät. Uudempi rahanmenomme on ylenpalttinen vieraskoreus, jolla kustannamme matkailua pakolaisuuden nimikkeellä maahamme.
Mitäpä siinä. Huomenna lainojemme erääntyessä lapsemme iloisina muistelevat hiekkakakkuja eksoottisilla rannoilla.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kumma, että kukaan aiemmista kommentoijista ei ole vastannut kysymykseen: katso valtiontalouden tulo- ja menoarviosta minne ne rahat menevät! Sieltä löytyy tasan tarkkaan joka euro niin tulo -kuin menopuoleltakin. Yhtään mitään mystistä ei ole asiassa millinkään vertaa.

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen

"katso valtiontalouden tulo- ja menoarviosta minne ne rahat menevät! Sieltä löytyy tasan tarkkaan joka euro niin tulo -kuin menopuoleltakin."

Nyt ei puhuta valtion tuloista ja menoista, vaan koko suomalaisen yhteiskunnan maksukyvystä. Jos valtio ottaa lainaa ja maksaa siitä virkamiesten palkkoja ja tukia hädänalaisille, niin se raha on sen jälkeen kansalaisten taskuissa eikä valtion kassassa.

Kun viisi miljardia on useampana vuonna otettu valtionlainana ja jaettu kansalle, niin mihin se raha sen jälkeen katoaa? Ei se näy enää valtion tulo- ja menoarviossa paitsi siltä osalta mistä maksetaan veroa - ja sitähän siis ei nykyään tahdota aina maksaa ja sitä kautta kysymys täsmentyy juuri siihen että miten suuri on sen rahan osuus joka katoaa harmaaseen talouteen tai verovälttelynä veroparatiiseihin...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Totta kai puhutaan nimenomaan valtion tuloista ja menoista jos kirjoitat blogin, jossa taivastellaan valtion lainan ottoa.

Tuo viittauksesi harmaaseen talouteen on ymmärrettävissä viittaukseen valtion tulopuolen potentiaalin pienenemisestä, mutta et ilmaise itseäsi oikein.

Lisäksi on ymmärrettävä, että hyvin suuri osa tuosta harmaasta taloudesta tarkoittaa verottamatonta tuloa, joka jää nimenomaan Suomeen pyörimään. Jokainen kebabmyyjä, joka kuittia pihtaa, ei sijoita niitä rahojaan Cayman-saarille. Hän kuluttaa rahat täällä ja siinä sivussa varmistaa puljunsa pystyssä pysymisen siten, ettei hänen itsensä tarvitse mennä sossun luukulle rasittamaan valtion taloutta vielä suurempine kustannuksineen byrokratian kautta.

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen Vastaus kommenttiin #31

Nyt et ymmärrä alkuperäistä kirjoitusta aivan oikein. Kannattaa nukkua yön yli ja lukea se uudelleen. Siinä vastataan juuri niihin asioihin joista nyt puhut.

Tuo kebabmyyjiin viitattu toteamus on sitä paitsi virheellinen, koska juuri sieltä suunnalta ei rikoksia löytynyt, vaikka Poliisi suoritti maanlaajuisia tehoratsioita:
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/yle-poliisin-...

Sossun luukulla käyvät ihmiset eivät varsinaisesti aiheuta yhteiskunnalle suuriakaan kuluja, koska heidän ostovoimansa työllistää työssäkäyviä ja kerryttää yritysten kassaa. Sosiaaliturvan kerrannaisvaikutukset jäävät pitkälti maan sisälle ja raha jää pyörimään yhteiskunnan rattaisiin. Ei velkaa sen vuoksi tarvita joka vuosi lisää että olisi köyhiä, vaan siksi että raha pakenee verottajaa ja rikastuttaa niitä joilla rahaa jo on riittämiin tai pakenee valtion rajojen ylitse verovälttelyn, optioiden, osakekauppojen, eläkesäästöjen tai investointien muodossa.

Verovälttelyn ja veroparatiisien osuus valtion velanoton tarpeesta tunnustetaan jo monissa maissa, mutta Suomen nykyhallitys ei halua nähdä ongelman vakavuutta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Kotimaista kysyntää lisätään helposti lisäämällä ostovoimaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ostovoiman lisäys on Suomessa toteutunut muun muassa maahanmuuttajien ansiosta. Kun kuluttajien kokonaismäärä kasvaa kokonaiskulutuskin kasvaa. Se on tuota peräänkuuluttamaasi elvytystä!

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

HEH. Tornioon kun alkoi virrata "pakolaisia", sanoi paikallinen R-kioskin yrittäjä että hänen liikevaihtonsa kasvoi. Kasvoi juu, kioskin pitäjän omin maaksamin verovaroin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #33

Toki hän verot joutuu maksmaan siitä lisämyynnistäkin, aivan samoin kuin kaikesta muustakin myynnistä, mutta veroprosentti ei ole noussut, joten hänen tulonsa ovat nousseet. Jos se on tapahtunut valtion velkaa kasvattamalla, niin edelleenkin kyse on elvytyksestä, joka on toteutettu tuota kautta.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros Vastaus kommenttiin #36

Perheeni varallisuus ei lisäänny keskenäimenne kauppaa käyden.

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen Vastaus kommenttiin #37

"Perheeni varallisuus ei lisäänny keskenäimenne kauppaa käyden."

Perheen varallisuus ei ehkä kasva, mutta keskinäinen kauppa voi motivoida työntekoon joka kasvattaa vaurautta (eri asia kuin varallisuus).

Jos minä maksan sinulle 100 euroa siitä että rakennat minulle pöydän ja sitten sinä maksat minulle siitä että korjaan sinun lavuaarisi putken, niin me olemme yhtä pöytää ja toimivaa lavuaaria vauraampia.

Siitä syystä kansantuote mittaa rahan liikettä eikä rahan määrää.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Kun kuluttajien kokonaismäärä kasvaa kokonaiskulutuskin kasvaa"

Tämä taas on niukkuuden jakamista.

Olavi Putkonen

Osaako kukaan laskea tällaistä yhtälöä, jos suomenvaltio ottaa joka vuosi 5-10 miljardia euroa velkaa maailmalta ja samaan aikaan suomessa toimivat työeläkevakuutusyhtiöt vaurastuvat samaan aikaan 10 -12 miljardia euroa, siis 12 000 miljoonaa per vuosi. Saman aikaisesti eläkeläisten köyhyysongelmat alkavat näkyä myöskin siellä sossunluukulla. Se, että mistä sitten nämä sossuntuet maksetaan, niin totta kai niistä valtion keräämistä verovaroista. Tuossa joku aika sitten laskeskelin, että kaikkea elämistä ja olemista verotetaan pikkuhiljaa yhä enemmän ja enemmän, kiinteistöverot, ajoneuvoverot, sähköniirto(sisältää:sähkönhinta+alvi+sähkönsiiro+alvi+perusmaksut/kk+alvi, eli perussähkön hinta 6,13 senttiä/KWH, lopullinen hinta kuluttajalle 14,5 senttiä/KWH. Ajoneuvoveron piti olla pensakoneille hetkellinen, mutta nyt sitä nostetaan ja peritään jatkuvasti, Vesimaksut nousevat 5-10% vuosivauhdilla. Kyllä näitä esimerkkejä riittäisi vaikka raamatun paksuiseen eepokseen, eikä sittenkään taitaisi kaikki tulla käsitellyiksi. Kaarlo Kangasniemi onkin aikonut käydä lyömässä Sipilän aivot uudelle kiertoradalle ja hyvä niin.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Valtion pussissa on isoja reikiä. Ne pitäisi todellakin löytää.
Julkisen sekotorin suurin menoviemäri on kuntasektori.

Työllisiä vuonna 2011 (hlö)
Paikallishallinto 462 600
Valtio Sosiaaliturvarahastot 141 000
Julkisyhteisöt 10 500
Yhteensä 614 100

Sitten iso viemäri on myös kunta ja valtion puolen ylimpien johtajien palkat. Niitä pienentämällä menot vähenisivät ja nostamalla alempipalkkaisten liksoja saataisiin lisää ostovoimaa. Isopalkkaiset eivät isoja rahojaan tarvitse, vaan kuskaavat ne muille maille. Ei ole pelkoa, että heitä työllistettäisiin ulkomailta käsin. Turha luulo.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina Palomäki

Korkomenot vuodessa ovat 1,6 miljardia http://vm.fi/valtion-budjetti

Muihin siirtomenoihin menee 3,4 miljardia.

Eikö kannattaisi velka ottaa omalta keskuspankilta?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Ei Suomesta köyhiä puutu, keskiluokka tässä kusessa on tai siis tippumassa köyhiksi työttömyyden, verotuksen ja kallistuvien elinkustannusten vuoksi.

Juha Nurmi

Itse pienyrittäjänä maksan vapaaehtoista eläkettä € 8500 vuodessa Lichtensteinissa sijaitsevaan yhtiöön ja minimitason verran YEL:liä siksi, että aiemmin maksamani yli € 500:n kuukausimaksut kerryttivät suomalaista tulevaa eläkettäni VAIN n. € 20 kuukaudessa. En ihmettele yhtään, että raha katoaa muualle.

Käyttäjän JyrkiSaari kuva
Jyrki Saari

#40 "Korkomenot vuodessa ovat 1,6 miljardia http://vm.fi/valtion-budjetti
Muihin siirtomenoihin menee 3,4 miljardia.Eikö kannattaisi velka ottaa omalta keskuspankilta?"

Niin onkin toimittu tiettävästi (Taloussanomat). Suomen Pankki on ostanut suurimman osan velkakirjoista maailmalta ja ostaa koko ajan lisää. Käännekohta oli muistaakseni joskus noin puoli vuotta sitten. Valtiomme on velkaa pääasiassa siis itselleen. Tilanne ei näy globaalissa velkakellossa. http://www.economist.com/content/global_debt_clock

Käyttäjän MarkkuJsk kuva
Markku Jääskö

Valtiolta katoaa 5 mrd€ virkamiesten omistamille verovapaa tileille. Kato köyhä lue pienituloinen, joutuu käyttään kaikki rahat elämiseen ja systeemi imee köyhät kuiviin. Virmat pelaa myös veroparatiisipokkaa, mutta niillä on oma talous. Eli lopputulema on se, että julkishallinnon kovapalkkaiset johtajat ja kähmyt siirtää puuttuvan rahan veroparatiisiin.

Toimituksen poiminnat