Kvalifysiikka Kasinolla lyön aina vetoa sen puolesta että kasino voittaa.

Vapaakauppa on suistamassa maailmaa merkantilismiin

Jos ymmärrät mitään taloudesta, niin otsikko varmaan kuulostaa täysin järjettömältä. Kannattaa kuitenkin lukea loppuun saakka.

Maailmankaupan vapauttamista on puolusteltu juuri sillä, että liberalismi nähdään vastakkaisena suuntauksena merkantilismille. Kuitenkin juuri kaupan vapautuminen on saanut valtiot entistä tarkemmin huolehtimaan, että niiden kauppatase olisi positiivinen. Kaupan vapautuminen on siis luonut kaikkialla pelkoa siitä, että pääomat pakenevat maasta, minkä vuoksi Suomi ei ole ainoa valtio, joka viimeiseen saakka välttää julkisia menoja:

"Kiinan hallitus julkaisi tammikuun kauppaluvut. Niiden mukaan maan vienti laski edellisvuoden lukuihin verrattuna 11,8 prosenttia.

Toisaalta vienti oli tuontia suurempaa, mikä nostatti kauppataseen yli analyytikoiden ennusteen. Kauppataseen ylijäämä oli 63,3 miljardia dollaria."

http://yle.fi/uutiset/japanista_surkeita_talouslukuja__porssi_kaantyi_hurjaan_nousuun/8673054

Vaikka kaikkialla vienti vähenee, niin silti kauppatase on ylijäämäinen. Jos tämä ei ole merkki juuri merkantilismin paluusta, niin mistä sitten? Liikkuvan rahan määrä vapailla markkinoilla vähenee, kun kaikki haalivat sitä hätäkassaansa.

Nyt en viittaan protektionismiin, vaan siihen että rahan virtaa tärkeämmäksi nähdään rahan virtaaminen omaan taskuun. Maailman valtiot siis nykyisessä pelkotilassa käyttäytyvät kuin Nottinghamin sheriffi, joka uskoo kansan olevan niin hölmöä, että raha on parempi lukita valtiot kirstuun, etteivät hölmöt maajussit haaskaisi sitä hölmöyksiin. Pian kaikki säästävät ropojaan, eikä kenelläkään ei ole varaa kuin välttämättömyyksiin.

Protektionismi on kenties jopa vähemmän vaarallista kuin nykyinen uus-vanha-merkantilismi. Protektionismissa sentään pyritään lisäämään kotimaista tuotantoa kotimaiseen kulutukseen (ja kenties vientiinkin), mutta nyt valtion rahaa ei haluta käyttää edes omien kansalaisten työllistämiseen.

Nykyiseen merkantilismiin eivät ole syypäitä ainoastaan valtiot, vaan myös eläkerahastot, vakuutusyhtiöt ja suurpääoman omistajat. Eläkerahastojen tarkoitus oli kattaa suurtten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen kulut, mutta rahastot eivät halua vähentää omistustaan. Ne tahtovat vain kasvaa ja kasvaa, aivan kuten vakuutusyhtiöt, joiden käteiskassat ja osakeannit ylittävät kohtuullisuuden rajat.

Pääoma pakenee lopulta veroparatiiseihin, jotka ovat varsinaisia merkantilismin keitaita. Niihin raha vaeltaa vain vaipuakseen satavuotiseen uneen. Valtiot, yritykset ja omistajat katsovat parhaakseen pitää rahan paikoillaan kuin se olisi räjähdysherkkää nitroglyseriiniä.

Roope Ankka usein nähdään kapitalismin merkkihenkilönä, mutta hän oli pesunkestävä merkantilisti, joka otti elämäntehtäväkseen pysäyttää rahan liikkeen. Maailmankaupan avautumisen luvattiin vapauttavan meidät tällaisilta kitupiikeiltä, koska suuresta maailmasta uskottiin löytyvän loputtomasti mittaamattomia sijoituskohteita, mutta aikamme pelkotila ja kansan ostovoiman heikkeneminen ovat tuottaneet ennakoimattomia seurauksia. Irtonainen raha päätyy muutamien suurten korporaatioiden haltuun, eikä niillä useinkaan ole halua investoida sitä ilman tuotto-odotuksia.

Niinpä esimerkiksi Applen käteiskassa on nykyään suurempi kuin Yhdysvaltain hallituksella.

http://www.marmai.fi/uutiset/apple+voisi+ostaa+cocacolan+tai+disneyn++nain+suuri+on+yhtion+kassa/a2305411

Applen 200 miljardin käteiskassa on lähellä Suomen koko bruttokansantuotetta, eikä yhtiö aktiivisesti käytä rahaa mihinkään. Se on olemassa vain pahan päivän varalta, kuten kaikki muutkin maailman täyteen tungetut vilja-aitat.

Kukaan ei varoittanut, että kun valtiot pakotettaisiin kauppasopimuksilla luopumaan tulleista ja säätelystä, niin yhtiöt ottaisivat niiden paikan uuden maailman Roope Ankkoina. Ihmisluonnon muuttumattomat lainalaisuudet pääsevät näköjään aina esiin siellä, minne keskittyy valtaa.

Merkantilistisen käyttäytymisen lisäksi suurten yritysten sisäinen valtarakenne on feodalistinen, eikä niiden hallintokaan ei ole demokraattinen, vaan harvanvaltainen. Feodalismilla viittaan siihen, että jos toimitusjohtaja on keisari, niin eri maissa ympäri maailmaa yrityksen etua valvovat omat paikalliset kreivit, herttuat ja paronit, jotka hallinnoivat yhtiön lisenssejä, markkinoivat sen tuotteita ja vaalivat sen brändiä.

Enkä puhu nyt mistään neofeodalismista, vaan ihan siitä klassisesta feodalismista, joka myöskin tunnetaan Robin Hoodin ja Nottinghamin sheriffin maailmasta. Meillä on ylikansallisia herroja ja maaherroja. Kaikkialla myydään samoja túotteita ja vallitsee likimain sama yrityskulttuuri. Raha ei putoa alaspäin murusina, vaan se kerätään keskusjohtoisesti pääkonttorin suureen holviin, johon se suljetaan ikuisiksi ajoiksi pois kansan näpeistä.

Tuskin näemme Robin Hoodia, joka kasvattaisi taloutta (ja inflaatiota) murtautumalla veroparatiisien holveihin ja jakamalla rikkaiden aarteita kansalle, mutta ehkä kauppasopimusten ohessa voisimme säätää myös kulutussopimuksia, joissa yritykset valtioiden tavoin lupaisivat pitää rahansa liikkeellä. Nykyäänhän on kaikille edullisempaa, jos valtio verottaa ankarasti pääomia, sillä valtio on sitoutunut kuluttamaan verotulonsa tilikauden aikana. Yrityksillä tai omistajilla päin vastoin ei ole mitään velvollisuutta kuluttaa saamiaan rahoja, eli investoida niitä esimerkiksi tuotekehitykseen. Jos tällaisia sitoumuksia olisi, niin edes pieni osa voitoista palaisi takaisin markkinoille.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Antti Jokela

Analyysisi ei osu aivan kohdalleen. Kiinan valuuttavarannot ovat laskeneet jo puolitoista vuotta. Tammikuussa laskua oli $99.5 miljardia ja joulukuussa peräti 107.9 miljardia. Kymmenen vuotta sitten tilanne oli toinen. Silloin raha virtasi Kiinaan, jonka säästämisaste oli korkea. Valtio piti keinotekoisesti valuutan arvoa alhaisena painamalla juaneita ja ostamalla niillä länsivaluutan vientiyrityksiltä, ja kansalaiset säästivät, koska turvaverkkoja ei ollut. Ruotsin entinen valtiovaraiministeri Per Nuder kertoikin syyllisen finanssikriisiin:

http://www.ft.com/intl/cms/s/0/f2a194ec-cd4e-11e5-...

Apple on sitoutunut palauttamaan $200 miljardia omistajilleen. Sen kassassa on nykyisin jo $215 miljardia, mutta niistä noin $200 miljardia on veroparatiiseissa Yhdysvaltain veroja paossa eivätkä ne tietenkään ole kassakaapissa ole vaan tuottavasti sijoitettuna. Mikäli varat kotiutettaisiin, niistä pitäisi maksaa yli kolmannes veroina. Siksipä Apple lainaakin rahaa Yhdysvalloissa rahoittaakseen lupaamansa pääomanpalautukset omistajille. Lainaa on jo kertynyt $53.2 miljardia ja muita sitoumuksia $32.2 miljardia, ja lisää velkaa siis otetaan.

http://www.marketwatch.com/story/apple-isnt-really...

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen

"$200 miljardia on veroparatiiseissa Yhdysvaltain veroja paossa eivätkä ne tietenkään ole kassakaapissa ole vaan tuottavasti sijoitettuna."

Tässä se ongelma piileekin, ettei "tuottavasti sijoitettu" raha veroparatiiseissa välttämättä ole tuottavasti sijoitettua, vaan ainoastaan pakenemassa verottajaa, koska sitenkin hyöty on jo kyllin suuri. Nykyään muutenkaan tuollainen "tuottavasti sijoitettu" raha ei välttämättä tuota reaalimaailmassa lisäarvoa, vaan sen tuotto perustuu enemmänkin siihen, että liki monopolissa olevien omistusten kautta imetään rahaa markkinoilta, kuten Carunan ostajat toimivat. Uusia aloja pelkäävien, mutta silti jatkuvasti rikastuvien sijoittajien varallisuus kasvaa ilman että he investoisivat rahaa työhön tai infrastruktuuriin. Nykyäänhän pienituloiset jo maksavat enemmän "veroa" vuokranantajilleen kuin valtiolle. Silläkään tahalla ei rakenneta asuntoja, vaan ainostaan ostetaan asuntoja, joita sitten laitetaan vuokralle, josta saaduilla rahoilla ostetaan taas lisää asuntoja...

Valtiot ottavat lainaa ja keskuspankit tuovat markkinoille lisää rahaa, mutta se raha vain katoaa jonnekin. Se jonnekin lienee joukko veroparatiiseja. Veroparatiiseista tiedettäisiin enemmän, jos niihin päätynyt raha useammin palaisi takaisin markkiniille sijoituksina, mutta ne näyttävät olevan pikemminkin suuria merkantilistisia sukanvarsia.

PS. Joka tapauksessa kriittiset huomiosi ja linkkisi ovat arvokkaita. Kirjoitukseni ei ollut niinkään tutkimustulosten esittelyä kuin kysymyksenasettelyn muodostamista tuoreen idean pohjalta.

Antti Jokela

"Valtiot ottavat lainaa ja keskuspankit tuovat markkinoille lisää rahaa, mutta se raha vain katoaa jonnekin. Se jonnekin lienee joukko veroparatiiseja. Veroparatiiseista tiedettäisiin enemmän, jos niihin päätynyt raha useammin palaisi takaisin markkiniille sijoituksina, mutta ne näyttävät olevan pikemminkin suuria merkantilistisia sukanvarsia."

Ei raha Kiinaan tai veroparatiisiin pesää tee vaan kiertää kaiken aikaa. Kiinan valuuttavarannot on sijoitettu enimmäkseen valtioiden, erityisesti Yhdysvaltain, velkakirjoihin. Siis jos kiinalaiset säästävät, niin amerikkalaiset kyllä kuluttavat heidän puolestaan.

Applen tapauksessa veroparatiisin nimi voi olla vaikkapa Irlanti, mutta sijoitukset matkaavat mihin tahansa esimerkiksi Lontoon Cityn kautta. Eivät rahat pankkiholvissa kerää pölyä. Apple saa sijoituksilleen isomman tuoton kuin maksaa lainoistaan Yhdysvalloissa. Ja kuten sanottu, omistajat haluavat rahat itselleen, minkä Apple on lupautunut järjestämään maaliskuuhun 2017 mennessä.

https://www.apple.com/pr/library/2015/04/27Apple-E...

Jos kansalainen säästää pankkitililleen rahaa, niin pankinjohtaja kyllä laittaa ne kiertoon, kun kansalainen ei itse ymmärtänyt.

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen Vastaus kommenttiin #4

"Jos kansalainen säästää pankkitililleen rahaa, niin pankinjohtaja kyllä laittaa ne kiertoon, kun kansalainen ei itse ymmärtänyt."

Näin opetettiin kauppatieteissä vielä 10 vuotta sitten, mutta holtiton velanotto on vähentynyt ja pankit muuttuneet varovaisemmiksi kriisien jälkeen. Pankkien kyky kierrättää rahaa on kyseenalaista myös siksi, että monet pankit ovat osoittautuneet melko huonoiksi sijoittajiksi. Pankkien kyky luoda uutta rahaa velan kautta on myös rajoitettu suhteessa niiden talletuspääomiin. Hiljattain oli jokin tutkimus, jonka mukaan Pankkien erityisasiantuntijoiden taito tehdä sijoituksia ei ollut sen parempi kuin osakesalkkujen keskimääräinen kasvuodotus.

"Eivät rahat pankkiholvissa kerää pölyä."

Epäilen vahvasti, että veroparatiisien ja myös muissa veronkiertäjien mekanismeissa rahat juurikin vain keräävät pölyä pankkiholveissa. Esimerkiksi monet veronkiertomekanismit perustuvat siihen, että yritysten sisällä tai välillä luodaan velkoja, jotka eivät liikuta rahaa missään kaupassa johon sisältyisi työtä tai tuotteita. Kyse on siis rahasta joka tekee näennäistä työtä. Todellinen rahan tekemä työ saa aikaan työllistymistä ja ihmiskäsien kautta muuttuu todellisiksi tuotteiksi tai palveluiksi. Veronkierrossa näin ei tapahdu.

Antti Jokela Vastaus kommenttiin #5

Vähittäispankki ei tietenkään sijoita talletuksia osakkeisiin tai vastaaviin riskisijoituksiin vaan rahan kiertoon laittaminen tarkoittaa antolainausta vaikkapa asunnon ostajalle.

Investointipankit ovat asia erikseen. Ne välittävät sijoitusinstrumentteja ja konsultoivat palkkiota vastaan.

Verosuunnittelu, sijoitustoiminta ja liiketoiminta eivät ole toisiaan pois sulkevia kuten huomaamme vaikka Applesta. Firmat pyrkivät maksimoimaan omistaja-arvon ja käyttävät siihen kaikkia laillisia keinoja. Verojen minimointi ei ole itsetarkoitus, mutta yksi työkalu kylläkin omistaja-arvon kasvattamiseen.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #5

Tällä hetkellä ei ekp:llä ei ole mitään reservivaatimuksia luotonlaajennukselle, joten mikään ei rajoita pankkien antolainausta riskittömiin kohteisiin. Riskikohteiden lainoituksessa voi joillakin pankeilla tulla vastaan vapaan omanpääoman määrä.

Toistan vielä: pankit eivät välitä pääomia. Raha syntyy "tyhjästä". Kun allekirjoitat lainapaperin luot itse lainasumman verran uutta rahaa.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Jos Applen taseessa lukee rahoitusomaisuus kohdassa pankkitalletukset "veroparatiisissa" niin silloin niitä ei ole sijoitettu tuottavasti. Pankit eivät välitä säästöjä eteenpäin toisin kuin kansantaloustieteen oppikirjoissa lukee. Tuottava sijoitus on investointi uuteen tuotantoon tai teknologiseen kehitykseen. Sijoitus pörssiin, vanhoihin joukkovelkakirjoitin, johdannaisiin... ei ole sitä, koska niissä on kyse aina nollasummapelistä virtuaalitaloudessa - kasinosta.

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen

Näinhän se tosiaan on, että talouden oppikirjojen tulisi herätä siihen, kuinka reaalitalouden investoinnit tuottavat aivan eri tavalla käsinkosketeltavaa hyvinvointia - ja nimen omaan poliittisten päättäjien tulisi huomioida tämä, eikä laskea kansantalouden etuja jonkin paisuneen finassisektorin kautta. Talous kasvaa, kun raha liikkuu, paitsi jos se rahaa liikkuu ilman että kukaan tekee työtä. Pitäisi oikeastaan mitata vain maksettuja palkkoja. Pääomista maksetut voitot eivät lisää tehdyn työn määrää, vaikka raha liikkuisi. Valtion verotuksen kautta raha menee todennäköisemmin työtä lisäävään toimintaan.

Viimeisen 10 vuoden aikana ja etenkin vuoden 2008 jälkeen on todella moni asia muuttunut myös siinä pelissä, joka ymmärretään globaaliksi taloudeksi. Meillä on liian leipääntyneitä ja vanhoja päättäjiä, jotka miettivät asioita yhä edellisen kylmän sodan käsitteillä ja teorioilla. Jotkin asiat eivät tietenkään kapitalismissa muutu koskaan, mitta nekin hämärtyvät erilaisten ideologisten mielikuvien vaikutuksista. On vaarallinen yksinkertaistus sekin, jos määritellään nykytodellisuus "merkantilismiksi", mutta kyse on toivon mukaan ajatuksia herättävästä provokaatiosta eikä koulukirjoihin painetusta totuudesta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Fiksu politiikka toki huomioisi realiteetit vaihtotaseen analyysissä. Suomen kaltainen taantuva valtio tarvitsisi runsaan ylijäämän jolla varautua entisestään pahenevaan huoltosuhteen heikkenemiseen. Nouseva ja investoiva kansantalous taas voisi huoletta pitää taseen alijäämäisenä.

Kukaan ei toivottavasti halua turhaan pitää jatkuvasti vaihtotasetta plussalla, sillä sehän merkitsisi hyvinvointitappiota.

Olisin kyllä kiinnostunut kuulemaan todisteita siitä että veroparatiiseihin jätetään vain rahoja lojumaan. Ainakin esimerkiksi Luxemburgissa rahat ovat hallinnoiduissa sijoituksissa jotka ovatkin heikäläisille melkoinen bisnes.

Voisi hyvin kysyä että mikä merkitys ikuisesti makaavalla rahalla taloudessa lopulta on? Jos se ei koskaan pääse vaikuttamaan reaalitalouteen ja kuluttamaan niukkoja resursseja, se ei myöskään nosta hyödykkeiden hintoja ja lisää näin muiden mahdollisuuksia hankkia näitä hyödykkeitä.

Antti Jokela

Aivan. Roope-setähän kyllä varastoi rahaa säiliöönsä, mutta hän nauttiikin siitä sen itsensä vuoksi. Ja onhan niitä tarinoita joistain yksityishenkilöistä. Yleensä ihmiset kuitenkin arvostavat enemmän sitä, mitä rahalla saa.

Pörssiyhtiön talousjohtaja saisi äkkilähdön, jos jättäisi ylimääräisen käteisen holviin tai pankkitilille lojumaan. Holvin tai pankkitilin maantieteellinen sijainti ei mitenkään vaikuta tähän.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Roope on itseasiassa numismaatikko, kaikki kolikot jotka hän on säilönyt säiliöönsä on Roopen ominkäsin ansaitsemia ja niihin liittyy vahvoja muistoja Roopen elämän varrelta. Säiliössä makaa myös paljon sellaistakin rahaa jolla ei ostaisi leivän känttyäkään kuten kondistatorien Espanjalaisia kultarahoja ja Roomalaisia hopea denaareja. Säiliössä on kuitenkin vain 1-20% Roopen omaisuudesta sillä muut ovat pohatan yrityksissä, rahastoissa ja osakkeissa.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Yksinkertaistetaan hiukan taloutta. Meillä on yksi yritys ja yksi työntekijä, joka ostaa yrityksen tuotteet. Yritys maksaan työntekijälleen 10e palkkaa kuukaudessa. Tämä on kansantalouden tulo. Työntekijä ostaa yrityksen tuotannon 10e kuukaudessa. Tämä on kansantalouden tuottaman tuotannon (ja palveluiden) arvonlisä. Kansantalouden tulot = kansantalouden tuotannon arvonlisä. Yhdellä 10e setelillä voidaan tuottaa siis 120e bkt:ta vuodessa.

Suurin osa kansalaisista elää kädestä suuhun siten ettei säästöjä kerry pitkälläkään aikavälillä, eli jos jotain jää niin sillä lyhennetään lainaa. Työntekijät siis kierrättävät rahaa tehokkaasti.

Monimutkaisessa maailmassa toki on paljon muitakin rahavirtojen maturiteetteja. Yrityksien väliset maksupostit ovat usein nopeampia kuin kuukausi, mutta jotkin suuret yhtiöt käyttävät alihankkijoitaan oman toimintansa rahoittamiseen vaatimalla esim. 90 päivän maksuaikoja. Suurissa investoinneissa maksupostien välit voivat olla tietysti pidempiäkin. Karkeasti voidaan kuitenkin arvioida suurimman osan talouden transaktioista tapahtuvan muutaman viikon sykleissä.

Suomen BKT on noin 270 mrd euroa. Tämän bkt voidaan olettaa syntyvän, rahan kiertoon perustuen, karkeasti 20 - 30 mrd euron rahamäärällä. Suomessa syntynyttä velkaa eli rahaa on kuitenkin arviolta 320 mrd euroa. Tehokkaaseen rahan kiertoon nähden sitä on siis kymmenkertainen määrä.

Missä tämä loppu raha luuraa? No, ei se voi olla muualla kuin jonkin pankin tileillä. Digitaalisella rahalla ei ole muuta paikkaa. Sillä ostellaan sijoitusinstrumentteja tahoilta, joilla ei myöskään ole intressiä siirtää rahaa reaalitalouden kulutukseen. Pääosa rahasta pyörii pörsseissä (nollasummakasinossa) vanhoissa osakkeissa, joukkovelkakirjoissa ym. sijoitustuotteissa... palaamatta reaalitalouteen. Tämä raha on täysin hyödytöntä elämän kannalta, mutta voi aiheuttaa kuplia ja shokkeja finanssimarkkinoilla, jotka leviävät reaalitalouteen negatiivisina odotuksina.

Tätä rahaa olisi syytä siirtää verotuksella reaalitalouden kysynnäksi, ja antaa siten yksityisille kiipelissä oleville velallisille mahdollisuus selvitä omista lainojen lyhennyksistään.

Meidän yhteiskuntajärjestelmä itsessään johtaa pääomien keskittymiseen. Viime vuosikymmenien verouudistuksilla tilannetta on pahennettu. Katsotaan miten syvälle pitää mennä ennen kuin järjen ääni löytyy.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Niin siis spekulatiivinen talous on kauppaa tulevaisuuden tuotannolla. Yleensä siellä taustalla on jotakin reaalitalouteen liittyvää. On helppo ymmärtää miksi spekulaatiot ovat suurempia kuin reaalitalous kun tajuaa että tulevaisuuden tuotanto on huomattavasti suurempi kuin vaikka tämän yhden vuoden tuotanto. Esimerkiksi pörssiosakkeen osinkotuotto on Suomessa tyypillisesti viitisen prosenttia vuodessa. Se että osakkeesta ollaan valmiita maksamaan kaksikymmenkertainen hinta johtuu ihan siitä että uskotaan yrityksen toimivan myös tulevaisuudessa.

Pörssistä on tullut niin edullinen ja arkipäiväinen että persaukisinkin suomalainen voi ruveta säästämään tulevaisuutensa sijoittamalla. Toinen vaihtoehto on elellä kädestä suuhun. Se ei kuitenkaan ole mitenkään pakko. Ihan korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä jopa toimeentulotuesta saa säästää tai ostella osakkeita ilman että niitä saa ottaa huomioon toimeentulotuessa - jos siis osoittaa että ne on ostettu perusosalla.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #15

"...On helppo ymmärtää miksi spekulaatiot ovat suurempia kuin reaalitalous kun tajuaa että tulevaisuuden tuotanto on huomattavasti suurempi kuin vaikka tämän yhden vuoden tuotanto..."

Missähän tuollaista opetetaan.

Pörssin alkuperäinen tarkoitus oli kerätä pääomia investointeihin eli yritykset laskivat liikkeelle osakesarjoja rahoittaakseen uusia investointeja. Tämä pörssin tarkoitus on kadonnut tyysti. Nyt onkin ruvettu puhumaan siitä että pörssissä muodostuu markkinahinta yrityksille, joka jollakin ovelalla mekanismilla allakoisi hyville yrityksille pääomia ja jättäisi huonot yritykset ilman. Tämäkin on pelkkää fuulaa. On myös sanottu että eri sijoitusinstrumenteilla jaetaan riskiä. Kaikki tuo on pelkkää huijausta, jolla finanssipankkiirit pyrkivät saamaan tyhmän asiakkaan antamaan rahansa heidän hoidettaviksi (ks. lypsettäviksi). Rahatalous on kokonaisuutena nollasummapeli, joka eräiltä osin hyödyttää realitaloutta (rahan luonti), ja eräiltä osin vain loisii reaalitaloutta (finassipankit). Pörssi on puhdas kasino johon reaalitaloudesta karkaa pääomaa, koska järjestelmä keskittää sitä niille joilla nyt on sattunut käymään mäihä tulonjaossa. Eikä kannata sanoa että tulot ja pääomat kertyvät kykyjen mukaan, koska sille ei ole näyttöä. Jokaista onnistunutta innovaatiota kohti on 20 konkurssia. Pääomien keskittyminen on järjestelmän ominaisuus ei yksilön ominaisuus.

Pääosa rahasta on syntynyt reaalitalouden investointeja rahoitettaessa. (Toki lainoja myönnetään myös puhtaasti rahatalouden spekulaatioihin.) Raha siis syntyy lainasta. Kun raha alkaa keskittymään, siirtyy se pois välittämästä talouden transaktioita, esim. pörssiin. Jotta taloudessa olisi riittävästi rahaa välittämään transaktioita on jonkun velkaannuttava lisää, kun osa rahasta on poistunut reaalitaloudesta. Tästä johtuu velkaantumiskierre. Kun raha alkaa holvaantumaan liian vähäisen verotuksen vuoksi on jonkun velkaannuttava lisää. Ensin velkaantui yksityissektori ja kun se ei enää halunnut velkaantua, sakkasi talous. Nyt velkaantuu valtio koska yksityispuolen likviditeetin preferenssi on noussut voimakkaasti lamassa. Valtion velkaantuminen on korvannut vain osan yksityissektorin likviditeetin preferenssistä, siksi lama pitkittyy. Valtio ei velkaannu tarpeeksi. Loppuen lopuksi verotuksen muutos on ainut kestävä tapa vakauttaa nykyjärjestelmää.

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen Vastaus kommenttiin #15

"Ihan korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä jopa toimeentulotuesta saa säästää tai ostella osakkeita ilman että niitä saa ottaa huomioon toimeentulotuessa - jos siis osoittaa että ne on ostettu perusosalla."

Tätä en tiennyt. Luulen, että sitä eivät tiedä edes kaikki viranomaiset, jotka toimeentuloa myöntävät - tai sitten he eivät halua asiakkaiden sitä tietävän.

Toimeentulotuessa on muutenkin todella vakavia vääristymiä. Jos esimerkiksi pariskunnasta toinen saa veronpalautuksia 500 euroa ja toinen saa mätkyjä 1000 euroa, pitäisi kaiken järjen mukaan ajatella että yhteinen verosuhde on -500 euroa.

No, koetapa selittää tätä ilman oikeudenkäyntiä viranomaisille, jos tuo -500 euroa pakottaa hakemaan toimeentulotukea. Laissa nimittäin lukee, että veronpalautukset voidaan huomioida, mutta mätkyt eivät. Parempi on siis olla mainitsematta kumpaakaan, koska pahimmillaan vain +500 euroa palautusta katsotaan tuloksi, eikä -1000 euroa huomioida ollenkaan, jolloin palautus estää minkään tuen saamisen. Jos jätät mainitsemaatta asiasta niin sekin voidaan katsoa vilpiksi.

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen

"Suomen BKT on noin 270 mrd euroa. Tämän bkt voidaan olettaa syntyvän, rahan kiertoon perustuen, karkeasti 20 - 30 mrd euron rahamäärällä. Suomessa syntynyttä velkaa eli rahaa on kuitenkin arviolta 320 mrd euroa. Tehokkaaseen rahan kiertoon nähden sitä on siis kymmenkertainen määrä.

Missä tämä loppu raha luuraa? No, ei se voi olla muualla kuin jonkin pankin tileillä... palaamatta reaalitalouteen. Tämä raha on täysin hyödytöntä elämän kannalta, mutta voi aiheuttaa kuplia ja shokkeja finanssimarkkinoilla, jotka leviävät reaalitalouteen negatiivisina odotuksina."

Kun pääomasijoittajilla on tolkuttomasti rahaa suhteessa keskiluokkaan, jää väistämättä suuri osa tuosta rahasta sijoittamatta kapasiteetiin. Silloin se voidaan sijoittaa vain virtuaalisiin kohteisiin, mikä johtaa niiden arvon paisumiseen, ja tästä seuraa kupla ja lopulta kriisi toisensa jälkeen.

"...rahaa olisi syytä siirtää verotuksella reaalitalouden kysynnäksi, ja antaa siten yksityisille kiipelissä oleville velallisille mahdollisuus selvitä omista lainojen lyhennyksistään.

Meidän yhteiskuntajärjestelmä itsessään johtaa pääomien keskittymiseen..."

Äärimmäisen varakkaiden tahojen ja heitä edustavien asiantuntijoiden mukaan pääomien keskittyminen on talouskasvun edellytys, mutta tällaiselle oletukselle löytyy hyvin vähän konkreettista tukea. Hiljattainhan julkaistiin raportti jonka mukaan taloudellinen eriarvoisuus selittää ison osan nykyisestä talouskasvun hiipumisesta. Klassiset liberalistit puhuivat optimaalisena tuloerona jotain väliltä 1/4 - 1/6, mutta nykyään johtajat ja ommistajat saavat kymmenen tai sata kertaa suhteessa työntekijöihin. Se ei ole liberalismin klassikoiden mukaan liberalismia nähnytkään ja johtaa kysynnän ja tarjonnan vääristymiseen, kun työntekijöillä ei ole ostovoimaa. Niinpä omistajilla ei ole syytä investoida ja kasvattaa kapasiteettua, koska kukaan ei osta lisääntyvää tuotantoa.

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen

"Olisin kyllä kiinnostunut kuulemaan todisteita siitä että veroparatiiseihin jätetään vain rahoja lojumaan."

Itsekin toivon, että näitä asioita tutkittaisiin enemmän. Läpinäkyvyyden lisääminen on tärkeää, jotta tutkijat voisivat tehdä oikeita johtopäätöksiä nojautuen suhteellisen varmaan tietoon.

Mitä tulee tuohon lojumiseen edes teoriassa, niin jotkin veronkiertojärjestelyt edellyttävät nimen omaan sitä, ettei rahaa käytetä: se esimerkiksi lainataan sisaryhtiölle korolla ja sitten vasta korko käytetään investoinneiksi tai kotiutetaan voittoina. Rahan liike on tällöin hiton hidasta.

Käyttäjän KrisHyry kuva
Kristiina Hyryläinen

Päivän osinkouutisessa Antti Saari: "Yhtiöt ei näe järkeväksi tällä hetkellä investoida uuteen kapasiteettiin".

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Pitäneekö tässä sitten estää Juhana Maattomien syntyminen vai jatkaa yhä Robin Hoodien hävittämistä, Nottinghamin Seriffit on vain pienempi paha.

Toimituksen poiminnat