Kvalifysiikka Kasinolla lyön aina vetoa sen puolesta että kasino voittaa.

Civilization valtiojohtoisuusteoriana

Laitoin Civilizationissa verot minimiin ja annoin vapaiden markkinoiden hallita.

Turpiin tuli.

Aina kun julkisessa keskustelussa mainitaan "keskusjohtoisuus" tai "valtiojohtoinen kehitys", joku nostaa esiin Neuvostoliiton ja perään yksiselitteisesti todetaan, että kokeilu oli epäonnistunut.

Miksi me emme voisi oppia jotakin siitä epäonnistuneesta kokeiluista? Jos meillä kuitenkin on suuri julkinen sektori, emmekö voisi kehittää kunnollista talousteoriaa myös sen sektorin tehokkaasta johtamisesta?

Kylmän sodan osapuolina oli kaksi suurta ideologiaa. Toinen voitti. Se ei tarkoita sitä, ettei voittanut ideologia olisi lakannut olemasta ideologia. Kuitenkin yhä enemmän puhumme vapaista markkinoista ainoana todellisuutena, vaikka selvästikin julkinen sektori on yhä olemassa, eikä katoa minnekään.

Liberaalit ekonomistit suhtautuvat julkiseen sektoriin kuin virtahepoon olohuoneessa. He toivovat, että byrokratia olisi vain pahaa unta, tai että valtio jotenkin itsestään tajuaisi, ettei sitä kaivata ja menisi pois. Ehkä tervehtyisimme kansakuntana, jos kohtaisimme traumamme ja myöntäisimme, että verot sekä tietyt valtiomonopolit näyttävät olevan pysyvä ratkaisu, koska oikeasti parempaakaan ei ole vielä keksitty.

Tulisi puhua enemmän siitä, miten saisimme virtahevon koulutettua sisäsiistiksi kuin unelmoida sen kadottamisesta taikatempuilla.

Markkinoiden ylivertaisuudesta on jauhettu loputtomiin. Onhan vapaa kilpailu monilla tavoin tiukkaa byrokratiaa parempi ratkaisu, mutta tarvitsisimme silti asteittain edistyvän talousteorian myös keskusjohtoisuudesta. Jos mitään muuta ei ole tarjolla niin Civilizations -pelisarja toimikoon alustavana mallina.

 

Civilizationissa ja muissa vastaavissa strategiapeleissä on yleensä kolme tärkeää menoerää: tieteellinen kehitys, teollisuustuotanto ja sotakalusto. Lisäksi tarvitaan diplomatiaa.

Sosiaalitukea valtio ei muistaakseni myönnä, eikä työttömyyttä tunneta. Vanhainkotejakaan ei tarvita. Kaikki alamaiset ovat ikuisesti nuoria ja työkykyisiä.

Diplomatian avulla sodan voi välttää, jolloin sotilasmenoja voi suunnata tieteelliseen tutkimukseen. Kehitystyön tärkein päämäärä ainakin aluksi on panostaminen tehdastuotantoa tehostaviin innovaatioihin. Tuotantokapasiteetin lisääntyessä myös tieteeseen löytyy enemmän varoja. Sotilasmenoihin voi suunnata suunnata aiempaa vähemmän resursseja ja silti rauhan ajan armeija pysyy kohtuullisen vahvana. Jos vastustajat tuhlaavat energiansa keskinäiseen sotimiseen, sitä parempi. Naapurivaltioiden sota ei tyrehdytä omaa tuotantoa, koska valtio on omavarainen, eikä kysyntä määräydy ulkomaankaupan kautta. Johtaja määrää ihmiset kuluttamaan juuri sitä mitä he tarvitsevat, eikä kukaan valita.

Sotilasmenoihin ei yleensä kannata aluksi tuhlata varoja, sillä teknologian kehityttyä seuraavalla tasolle ei vanhentuneilla yksiköillä tee yhtään mitään. Vastustajan tuhat miekoin vatustautunutta ritaria voi helposti lyödä, kun omistaa muutamia pommikoneita ja panssarivaunuja, eli voiton takeena on teknologisen eron kasvattaminen kyllin suureksi.

 

On helppo huomata, ettei strategiapeleillä ole paljoakaan tekemistä todellisuuden kanssa. Pelit ovat keskusjohtoisia pitkälti siksi, että pelaajalla olisi hauskempaa, kun hän voi itse määrätä mahdollisimman monista asioista.

Tietokonepeleissä johtajalle ei myöskään tarjoudu mahdollisuuksia korruptoitua. Pelaaja ei voi esimerkiksi kavaltaa oman valtionsa varallisuutta ja siirtää sitä salaisille tileille veroparatiisiin.

Civilizationissa pelaajalla ei ole veljenpoikaa, joka vaatii suurelta johtajalta tärkeää valtiollista virkaa, koska kokee ansaitsevansa koulutustaan paremman aseman yhteiskunnassa. Civilizationissa vanhat opiskelutoverit eivät juhlissa tule kuiskailemaan hämäristä tonttikaupoista, eikä suuryhtiön edustaja tarjoa miljoonalahjuksia päästäkseen valtion alihankkijaksi avointen tarjouskilpailujen ohitse.

Civilizationissa ei synny myöskään riitaa vaimon ja rakastajattaren välille. Koko pelissä ei (ilman tiettyä ladattavaa lisäosaa) edes ole kuninkaallisten perheiden välisiä avioliittoja, jotka tuovat diplomatiaan lisäväriä.

Pelit ovat aina karkeita yksinkertaistuksia todellisuudesta.

 

Silti keskusjohtoinen, jo viidenteen osaan kehittynyt Civilizations -pelisarja on monimutkaisuudessaan verrattavissa klassisiin talousteorioihin. Molemmat ovat monin tavoin puutteellisia mallinnuksia todellisuudesta, joihin saa realismia vain lataamalla lisäosia. Useimmat pelaajat kuitenkin tyytyvät perusversioihin, koska muuten mikromanagerointia on aivan liialti.

Jokainen ihmismielen luonnostelema yleispäteväksi suunniteltu teoria jättää samalla tavoin lukuisia elämän osa-alueita huomioimatta. Kommunismi ei toiminut muun muassa siksi, että keskusjohtoisessa teoriassa unohdettiin, miten absoluuttinen valta korruptoi absoluuttisesti.

Liberaalia talousteoriaa voi paperilla tai oman mielensä perukoilla pelata voittoisasti aivan samalla tavoin kuin Civilizationia, mutta käytännössä asiat eivät sitten ihan toimikaan niin suoraviivaisesti.

Me tarvitsisimme paremman teorian keskusjohtoisuudesta, jotta voisimme edes keskustella julkisen sektorin tehostamisesta sen alasajamisen sijaan. Lisäksi me tarvitsemme useampia ekonomisteja, jotka tiedostavat, että vapaan markkinatalouden teoriat ovat ideologisia rakennelmia, jotka vain viitteellisesti kuvaavat inhimillistä todellisuutta.

Ehkä jonkun pitäisi kehittää hallitsevista vapaiden markkinoiden teorioista Civilizationin kaltainen tietokonepeli, jotta näkisimme konkreettisesti mitä kaikkea se jättää huomioimatta?

Tietokonepeleissä bugit on sentään korjattu kohtuulliset tarkasti muutama vuosi julkaisun jälkeen. Aina kun uusi hallitus astuu valtaan, tuntuu että bugit vain lisääntyvät sitä mukaan, kun se on vallassa. Ainakaan johtajat itse eivät suostu päivittämään käsityksiään.

Jokainen uusliberalistinen pyrkimys lisätä talouskasvua tulee epäonnistumaan, niin kauan kuin ei myönnetä, että teoria on lähinnä ökyrikkaiden ihmisten kiva mallinnus siitä, millaista on elättää itsensä omistamalla osakkeita ja maksaa pääomatuloistaan mahdollisimman vähän veroja.

Siinä fantasiassa on yhtä vähän huomioitu sosiaalitukea tai vanhainkoteja kuin Civilization-pelisarjassa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (36 kommenttia)

Pekka Pylkkönen

Keskeisin pointti oli tuo että tuotetaan sitä mitä johtaja määrää. Markkinoilla tuotetaan sitä mitä ihmiset haluavat.

Miksei julkinen sektori tuota sitä mitä kukin haluaa?

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen

Julkinen sektori ei tuoda edes sitä mitä se itse haluaa.

Poliittisilla päättäjillä on kädet sidottuna jopa pahemmin kuin yritysjohtajilla. Ministerit eivät saa lähteä sooloilemaan. Vaaleissa voi luvata kaikenlaista, mutta sitten huomataankin ettei lainsäädäntö tai budjetti mahdollista sitä mitä haluttiin.

Ehkä meillä voisi olla joku sooloiluministeriö, ja sooloiluministeri saisi tehdä ihan mitä lystää - tai kansantahtoministeriö, joka tekisi aina sen, mitä kansa kulloinkin pyytää. Joka kuukausi kansa voisi vaikka äänestää jostain uudesta projektista, joka toteuttaisi kansan päähänpistoja.

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen

Nuo ovat kieltämättä tärkeitä muuttujia tai muuttujien muuttajia. On vaikea kuitenkaan ennustaa mihin suuntaan tekniset läpimurrot meitä vievät. Esimerkiksi robotiikan tuli vähentää ihmisten työtunteja minimiin, mutta ei työn tarve ole kadonnut mihinkään. Ne joilla työtä on eivät myöskään halua usein vähentää työtuntejaan, vaan tekevät jopa ylitöitä mukisematta.

Joku onkin sanonut, että tarvittaisiin robotteja joilla on ostovoimaa ja kulutustarpeita niin saisimme talouden kasvamaan, kun robotit shoppailisivat.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Minulle tuli Civilizationeista tulkinta, että tieteeseen panostaminen on vain veroasteen alhaisuutta eli sitä, ettei valtio ime yksityiseltä sektorilta rahaa muihin tarkoituksiin kuten armeijan ylläpitoon tai vaikkapa kulttuurillisiin huvituksiin. Mitä vapaammat markkinat, sitä innovatiivisempi talous. Toisaalta valtion ylläpitämät koulutuslaitokset, yliopistot ja tutkimuslaitokset sitten tuottavat omaa tutkimusta tai vivuttavat tätä vapaudesta kumpuavaa innovatiivisuutta. Vahva keskusjohtoisuus ilman valtion panostusta koulutukseen ja tutkimukseen vähentää innovatiivisuutta.

Yksi keskeinen julkisen sektorin ominaisuus esim. meillä Suomessa on virkasuhde. Jos myös julkisen sektorin työllistämismalli olisi sellainen, että julkisorganisaation johto voisi irtisanoa helpommin ihmisiä riittämättömän tuloksen tai vaikuttavuuden vuoksi, se voisi lisätä julkisen sektorin tuottavuutta. Palkat voisivat näin ollen julkisella sektorilla olla jopa suuremmat, jos työntekijöiden tuottavuus olisi korkeammalla tasolla. Ongelma julkisella sektorilla on se, että tulosta on hankalampi mitata kuin yksityisellä sektorilla. Myös organisaatiorakenteiden ja prosessien muutoksiin olisi syytä saada lisää joustavuutta julkisella puolella.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Maailmassa on ollut monia kokeiluja siitä, että lähes täysi vapaus markkinoilla johtaa ennemmin tai myöhemmin monopoleihin tai kartelleihin.

Vaikuttaa siis siltä, että jonkin verran regulaatiota tarvitaan. Liika sääntely vaikuttaa olevan haitaksi.

Siksi USA:ssakin on Antitrust lainsäädäntö, juuri tämän takia.

Joku, joka on riittävän häikäilemätön, on yleensä voittaja sellaisessa tilanteessa. Eli innovatiiviset tai optimaaliset ratkaisut eivät olekaan seurauksena.

Peliteoria vahvistaa tätä näkemystä.

Tässä myös vieolla ajalla 10:00-12:45 simuloitu tilanne, joka kertoo samaa peliteorian näkökulmaa asiaan.

Peliteoria on siis matematiikan osa-alue, jolla voidaan mallintaa monimutkaisia päätöstilanteita ja simuloida vaikkapa kilpailutilanteita.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Mutta eivätkö kartellit ja monopolit tee alalle tulemisen houkuttelevammaksi? Onko kartellien ja monopolien aiheuttamat ongelmat johtuneet vain siitä, ettei odotettu tarpeeksi kauan niiden purkautumista luonnollisesti?

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #5

Yleensä ne johtavat monenlaisiin kilpailua vääristäviin rakenteisiin.

Korruptio on yksi. Toinen on, että joillekin tahoille kertyy liikaa "neuvotteluvoimaa". Ne siis pystyvät sanelemaan säännöt muille osapuolille.

Kartelleilla on ollut taipumus juuri siihen, että ne pyrkivät vapaan kilpailun tilanteessa estämään muiden kilpailijoiden markkinoille tulemisen.

Muitakin vapaampaa kilpailua estäviä rakenteita kehittyisi. Nämä ihan esimerkkeinä.

Esimerkki:
Jos Suomessa olisi yksityinen junaverkkomonopoli. Ja joku haluaisi rakentaa Turun seudulle oman yksityisen junaverkkonsa.

Niin se yksityinen junaverkkoa ylläpitävä monopoli voi estää kilpailijan tulon Turun seudulle yksinkertaisesti sillä, että se hinnoittelee kilpailijan ulos Turun alueella.

Ja korottaa vaikka maltillisesti hintoja muualla kompensoidakseen kilpailjan markkinoille pääsyn kustannuksia Turussa.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto Vastaus kommenttiin #6

Mutta joku isompi pääomasijoittajahan voisi katsoa, että junabisnes on kannattavaa ja rahoittaa reilulla kädellä rahoittamaansa junayhtiötä.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #7

Silloinhan ei kyse enää olekaan vapaasta kilpailusta. Vaan siitä, että millä rahoittajalla on syvimmät taskut.

Se johtaisi toisenlaisiin kilpailun vääristymiin.

Esimerkki:
Jossain vaiheessa kuitenkin löytyisi se rahoittaja, jolla on eniten rahaa vallata suurin osa markkinoista avaintoimialoilla. Ja estää muiden tulo markkinoille. Koska regulaatiota ei lähtökohtaisesti siis olisi.

Harvemmin sellainen tuottaisi hyviä lopputuloksia.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto Vastaus kommenttiin #8

VR:n junamonopolin kalleus on johtanut siihen, että ihmiset käyttävät enemmän lentokoneita, busseja ja kimppakyytejä matkustamiseen.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #9

Siltä vaikuttaa. Monopolilla on taipumusta olla vähemmän tehokas ratkaisu, kuin moni muu.

Yksi kysymys, joka siihen liittyy on:

Millä lailla meidän yhteisen infrastruktuurimme ylläpito järjestetään?

Fakta on, että Suomi on laaja maa. Ja fakta on, että myös kasvukeskuksista kauempanakin asuu ihmisiä.

Fakta on myös, että meillä on hyvin toimiva perustuslaki, jossa yhdenvertaisuus on katsottu olevan viisas "yhteiskunnallinen arvo".

Tässä yksi päivä näin Fb:ssä kirjoitusketjun, joka oli saanut satoja tykkäyksiä. Se vaikutti ensi vilkaisulta hyvältä idealta.

Sen mukaan Matkahuollon bussireitit pitäisi avata täysin kilpailulle.

Ok. Miten käy sen Lopella asuvan mummon, jonka kodin varrelta bussiyhteydet lopetetaan? Ei autoa. Ei ajokorttia. Ei bussiyhteyttä. Koska kilpailu.

Jokuhan voisi sanoa, että ei kun mummolla muutto Helsinkiin tai Hämeenlinnaan.

Hämeenlinnassa asunnot ovat niin kalliita, että mummo ei saisi asuntoa Hämeenlinnasta Lopella myymästään asunnosta. Mummon eläke ei riittäisi vuokriin, koska Hämeenlinnassa vuokrat pomppaisivat kattoon, kun bussiyhteyksiä suljetaan.

Täysi markkinoiden vapaus toimii teoriassa. Käytännössä on monia asioita, jotka saattavat silti puoltaa jonkinlaista regulaatiota.

Jos esim. Onnibussi ei siis suostuisi ajamaan kannattamattomia reittejä, eikä Uber kuskeja löytyisi Lopelta, niin millä mummo pääsee lääkäriin? Jos mummolla olisi inkontinenssia ja kukaan Uber kuski ei haluaisi häntä sen takia ottaa kyytiin, niin mikä ratkaisuksi?

Lopella mummon asunto jäisi myymättä, kun ei sitä kukaan haluaisi ostaa. Ihmisten varallisuus siis haihtuisi taivaan tuuliin.

Yhteiskunnan omistamana infrastruktuuri varmistaa peruspalvelut riittävän hyvin ja riittävän laajasti. Mikä peruspalveluiden taso tulisi olla ja kuinka laajalla niitä pitäisi olla tarjolla? Siihen en osaa vastata. Se lienee poliitikkojen tehtävänä.

Tosiasia on, että Suomen perustuslaki on kuitenkin erittäin toimiva. Se on taannut yhteiskuntarauhaa jo kohta 100 vuotta Suomessa. Sen peukalointi esim. yhdenvertaisuuden tai asuinpaikan vapaan valinnan tms. kautta olisi mielestäni erittäin vaarallista puuhaa.

Teoriassahan voisi ajatella, että kaikki ihmiset voisivat asua kasvukeskuksissa tai vaikka Helsingissä. Käytännössä sellaisen järjestäminen ei olisikaan ihan triviaalia. Transitiovaihe ei olisi lainkaan simppeli tai kivuton.

Britanniassahan rautatiet yksityistettiin. Ongelmatonta se ei ollutkaan.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #11

Juuri positiivisiin vapauksiin eli kommunismi Suomi kaatuukin kuten Euroopan Unioni.

Ne ovat jatkuvasti lisääntyneet. Viimeisimpänä lisäyksenä yyhdenvertaisuuden lain 9 pykälä; positiivinen erityisk. eli työhön voidaan valita vähemmän pätevä työnhakija.

Sääntelyn purkaminen ei tapahdu yhtäkkiä vaan siirtymäajan kuluessa (jos ylipäätään tapahtuu ollenkaan, koska erityisesti Suomessa kilpailun vapauttaminen on tabu).

Kaukoliikenne oli ennen tiettyjen sukujen hallitsema ja näiden sukuoikeuksien purkaminen oli ja on vieläkin työn ja tuskan takana. Onnibussia rääkättiin rankasti. Viimeisimpänä kiusana eräs yhtiö nappasi Onnibussin nimen.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #34

Onnibussi ei ole edes enään suomalainen yhtiö vai olenko ymmärtänyt jotain väärin

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #6

Tuosta esimerkistäsi tuli mieleen heti Valio. Taannoin kun uutisissa oli että valio piti tahallaan kotimaidon hintoja tappiolla jotta se olisi kilpailukykyisempi halpa- ja tuontimaidon kanssa.

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen

85 ihmistä mahtuu kivasti Bilderberg-kokoukseen yhdessä suurten teollisuusmaiden pääministereiden kanssa.

Mitä tulee tuohon "puolet maailman ihmistä" laskelmaan, niin suhdeluku riippuu myös velkaomaisuuden tulkinnasta. Jos oletetaan, että suomalaisista hyvin tienaavista ihmisistä osa omistaa enemmän velkaa kuin varsinaista omaisuutta niin silloin he ovat varallisuudeltaan negatiivisessa tilassa, vaikka kuukausipalkka olisi kuinka kova. Negatiivisella omaisuudella voi tällöin sijoittua sellaisen absoluuttisen köyhän alapuolelle, joka omistaa yhden vuohen sekä 50 euron edestä vaatteita, mutta ei ollenkaan velkaa.

Tulotason ja varallisuuden erottaminen toisistaan on monesti hankalaa. Superrikkailla voi olla tiettynä vuotena negatiivinen tulotaso, jos he menettävät miljoonien edestä osakeansioita, mutta sitten taas toisena vuonna omaisuus voi kasvaa miljardeilla.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Itse en usko tuon kaltaisiin salaliittoihin. Esim. tekninen kehitys menee niin valtavaa vauhtia ja osin sattumanvaraisesti, että kenelläkään ei ole resursseja sitä ohjata oikein mitenkään. (Sori, voi olla, että et tarkoittanut tätä. Kirjoitettu teksti antaa pikkuisen paljon tilaa väärin ymmärtämiselle.)

Salaliittojen järjestäminen ja salassapito olisi niin valtavan vaikea urakka, että ihan occam:in partaveitsen periaatteella suuri osa oletetuista salaliitoista onkin todennäköisesti useimmin ihmiselle luontaisen hahmontunnistuskyvyn "ohilaukaus". (Apofenia ja käytännöllisenä esimerkkinä tästä pareidolia.)

Se ei siis sulje, että eikö oikeasti voisi olla salaliittoja. Eikä sitä, että on olemassa yritelmiä kontrolloida monenlaisia asioita maailmassa.

Niillä kaikilla on ollut taipumus paljastua, nykyään enemmän ennemmin, kuin myöhemmin.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Ja olet oikeassa. Varallisuuden laskeminen ei sekään ole ollenkaan simppeliä. En tiedä, millaisiin faktoihin tai olettamiin Oxfam:in laskelmat perustuvat.

En ole nähnyt vakavasti otettavia vastakkaisia kommentteja Oxfam:in näkemyksen kanssa, joten sikäli sen voi olettaa jollain tavalla olevan oikean suuntainen.

USA:ssa on myös ollut vakavasti otettavaa kirjoittelua varallisuuden voimakkaasta keskittymisestä USA:ssa. Vaikuttaa siltä, että sellainen kehitys saattaa kulkea käsi kädessä monenlaisten sosiaalisten ongelmien kanssa.

Voi olla, että tämä on vain lyhyt välivaihe siihen, että keskiluokka taas alkaa kasvamaan. Kuten kävi 1800-1900-luvuillakin, kun teknologia mullisti yhteiskuntien rakenteita. BRICS maissa näin on ainakin jo käynyt.

Nykyisin muutokset ovat nopeampia, kuin 1800-1900- luvuilla. Koska mm. netti.

Pekka Pylkkönen

Omaisuus on tuossa sinänsä teoreettista että maailmalta tuskin löytyisi halukasta likviditeettiä hankkimaan 85 rikkaimman osakeomistuksia kuin murto-osalla niiden markkina-arvosta. Ei siinä, rikkaita he ovat silti.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #20

Nähtäväksi jää, miten kehitys menee. Historiallisesti omistusten voimakas keskittyminen on ennen pitkää päättynyt usealla eri tavalla.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #22

Pitäisi löytää se kultainen keskitie. Liiallinen vaurauden kasaantuminen on todistetusti haitallista. Toisaalta esimerkiksi Suomessa vauraus on jakautunut niin tasaisesti "tyhmälle massalle" ettei pääomia riitä riskinottoon. Korkean jalostusarvon tuotanto on palveluita lukuunottamatta hyvin pääomavaltaista toimintaa. Ja olen käsittänyt että tätä Suomessa haluttaisiin myös saada aikaan vanhan bulkkiteollisuuden korvaajaksi.

Sellaisiakin sijoittajia pitäisi täällä olla joille viiden kympin siemenraha on pelimerkkejä. Ja jotka panevat yrittäjät tekemään kunnolla töitä. Tekes ja muut julkiset tahot toimivat päinvastoin: lomat on pidettävä ja papereita pyöriteltävä. Menestyvää firmaa ei juuri koskaan rakenneta virka-aikana :)

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #20

Jenkkilän kehityksestä on kirjoitettu ns. vakavasti otettavissakin julkaisuissa.

Mahdollisesti omistusten keskittymiselläkin on kehityksenä jokin piste, jonka jälkeen se alkaa haitata kansantalouden laajempaa kehitystä.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko
Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

"
Valta pelissä

Tervetuloa Ruotsiin! Täällä kansalaiset ovat korkeasti koulutettuja ja rikollisuus olematonta, tämä on hyvinvoinnin mallimaa! Ja sieltä astelevat sen aikaansaajat, kaikki kahdeksan pääministeriä vuorotellen!
Timo Harakka (sd), Maria Ohisalo (vihr), Tom Himanen (kd.), Niklas Mannfolk (r), Sampo Terho (ps), Li Andersson (vas), Aura Salla (kok) ja Jouni Ovaska (kesk)!

He, ja vain he, voivat pilata kaiken.

Todellinen Ruotsi tämä ei ole, vaan Democracy 3 -nimisen pelin virtuaali-Ruotsi. Eivätkä pääministerit ole tietenkään oikeita pääministereitä, vaan puolueiden lähettämiä eurovaaliehdokkaita. Ylioppilaslehti pyysi jokaista eduskuntapuoluetta valitsemaan yhden Brysseliin halajavan ehdokkaansa pelaamaan poliittista päätöksentekoa simuloivaa tietokonepeliä."

http://ylioppilaslehti.fi/2014/04/valta-pelissa/

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Hyvä kirjoitus. Toivottavasti oli pelanneille vahva oppimiskokemus.

Käyttäjän JuhoNieminen1 kuva
Juho Nieminen

Mielenkiintoista, että porvarit usein syyttävät vihreitä talouskasvun jäädyttämisestä, mutta kumminkin pelitulosten perusteella:

"Maria Ohisalo (vihr.)
Onnistui KASVATTAMAAN bruttokansantuotetta eniten.

Aura Salla (kok.)
SUURIN TUOTTAVUUDEN LASKU, yli 20 prosenttia. Kolmanneksi suurin budjettialijäämä pelin lopussa."

Toki myös Democracy-peli on vain mallinnus todellisuudesta. Silti juuri Kokoomus lupaa omien toimiensa lisäävän tuottavuutta ja parantavan budjettialijäämää.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

En tiennytkään, että 3:nen oli jo tullut. 2:nen oli hyvä myös!

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

nin eihän usa ollut mikään markkinatalousmaa kun sen menestystä hehkutetaan. ensinnäkin se eteni keynesiläisen teorian voimin joka on valtiojohtoinen systeemi.

sen jälkeen kun siirtyi 70 lähemmäs "markkinataloutta" se on rahoittanut elämänsä setelipainolla ja pommittanut hengiltä ne jotka ei o tyytynyt ottamaan paperia (dollari) kultana vastaan.

mun malli fiksusta systeemistä lähtee yksinkertaisesta keskuspankkirahoituksesta:

keskuspankki painaa rahaa (tai bittejä)
- valtio jakaa sen ihmisille
- ihmiset kuluttaa
- yrittäjä tuottaa kulutettavaa palkaten ihmisiä töihin
- kapitalisti rahoittaa yrittäjää pyrkien imemään osansan tulosta (vaihtoehtoisesti keskuspankki rahoittaa yrittäjiä, kapitalistia ei tarvita)
- valtio verottaa tai syöttää inflaatiolle säästetyt rahat

erittäinyksinkertainen kierto joka hyödyntää valtiota ohjaajana, yrittäjiä tuottajana.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Vaikea sanoa, kuinka tuollainen yksinkertaistettu malli toimisi käytännössä.
Luovaa ajattelua siitä kyllä täydet pisteet.

Yksi asia, joka tulee mieleen on, että yhteiskunta ei kuitenkaan pyöri pelkästään talouden ympärillä.

Yhteiskunnassa on taloudessa ja esim. vaikkapa juuri taloudellisen tiedon hallinnassa epätasapainoa. Ja monessa muussakin tietämyksessä.

Olemme aika vauhdilla menossa tietoyhteiskuntaan, joten sikäli aika vaikea sanoa. Varmaan tarvitsisi tehdä monipuoliset simulaatiot, että voisi todeta, että millaisia riskejä malliin aidosti liittyy.

Koska yleensä kaikissa systeemeissä on hyötyjä ja haittoja. Olisivatko hyödyt suuremmat, kuin haitat? Miten järjestettäisiin siirtymä nykysysteemistä uuteen? jne. Ei välttämättä helppo asia ratkaistavaksi.

Yhteiskunnassa on luontaisesti paljon erilaisia palautemekanismeja ja muitakin rakenteita, jotka eivät ole välttämättä simppeleitä.

Systeemityövälineillä näitä pystyy mallintamaan. (Hakusana systems thinking.)

Nämä on sen kokoluokan asioita, että pätevältä tiimiltä menisi tovi jos toinenkin näiden ratkaisujen miettimiseen. Ja ihan vaikka riskien kartoittamiseen.

Käyttäjän Poika kuva
poika heinänen

Aukesiko ihan uusi maailma kun löysit hyperlinkittämisen?

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #28

Sikäli joo, että on paljon helpompaa selittää yksikäsitteisesti hyvin vaikeasti avautuvia tai monimutkaisia konsepteja tms.

Miten itse selittäisit, että yhteiskunnan ongelmat ovat niin monimutkaisia, että tarvitaan systeemiajattelun työvälineitä? Eli populistiset pikaratkaisut eivät toimikaan. Systeemiajattelua kun ei oikeastaan opeteta monessakaan paikassa, niin milläs sen selittäisi? Se kun vaikuttaa tuottavan hyviä tuloksia.

Systeemiajattelu tai peliteoria ovat sanoina jo sellaisia, että niistä saattaa tulla täysin vääriä käsityksiä.

Olen havainnut, että on helpompaa olla yksikäsitteinen kirjoittamisessa, kuin ihmetellä, että mitenkäs tämä kirjoittamani asia käsitettiin niin ihmeellisesti. Kommunikaatio on helpompaa ja väärinkäsityksiä tulee vähemmän.

Siksi linkit.

Ja jos sellainen väline, kuin hyperlinkitys on käytettävissä, niin mikäpä estää sitä käyttämästä?

Ei mikään.

Jos sen käyttö ärsttäisi, niin mikäpä estää jättää viestini lukemattakin?

Ei mikään.

Ja jos tuntee näitä termejä, joita linkitän, niin eihän niitä tarvitse silloin edes googlatakaan. Win-win-win. Klikata ei ole "pakko, jos ei taho."

Tänään aamulla jaoin linkkiä, että on pari muutakin konstia, jotka toimivat aika mainiosti kommunikaatiossa. Tässä yksi niistä konsteista videona.

Ystävällisyyskin vaikuttaa toimivan. Tutkitusti. Eikä siis ihan hirveästi tarvitse selittää, että miten niin.

Koska linkki.

Olemme sitä paitsi tilanteessa, jossa kolmen vuoden päästä kaikki maailman tämän päivän, 28.6.2015 data ja tieto, on nelinkertaistunut. Kaikki maailman tieto, jota ihmiskunta on kerännyt 300.000 vuotta tähän päivään mennessä.

4 x kaikki maailman data ja tieto tänään.

28.6.2018.

Oliko sinulla muuten itse asiaan kommentteja? Eipä niin, että metakommentointi erityisesti mitenkään haittaisi. Ehkä sekin on toisinaan tarpeen.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Pakkaa sotkevat hyvin myös yksilöt, tarpeet, yhteiskunta, teknologia, planeetta, luonto, sää...

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Muistaakseni ensimmäisessä Civilizationissa kannattaa pitää ne verot matalalla, ainakin jos valtiomuotona on tasavalta tai demokratia. Sosiaalitukea ei ollut, mutta siinä oli se "luxuries"-prosentti, joka kannatti pitää hiukan korkeammalla kuin verot.

Muistini mukaan joku 10% verotus ja 20-30% ylellisyyshyödykkeet olivat kohtalaisen hyvä yhdistelmä heti kun vaihtoi pelin alkuvaiheessa demokratiaan. Siinä jäi vielä rapiat 60-70% tieteisiin, ja teknologinen edistys rotisi aika mukavasti eteenpäin. Rahaa kannatti hankkia mieluummin perustamalla kauppareittejä, ja sen lisäksi tietysti piti rakentaa niitä markkinapaikkoja ja pankkeja, koska niillä sai sitten lisää verotuloja.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Jussi, mie muistan siitä alkuperäisestä että mahdollisimman nopeasti rauhassa demoratiaan ja taloudellinen yliote ja sitten lanataan keihäsmiehet tankeilla.

EDIT:
Tosin pelissä oli semmoinen bugi, että keihäsmiehet tappois teräslaivoja.

Toimituksen poiminnat